Yksityiset palvelut

Yksityiset palvelut kattavat laajan kirjon erilaisia yleisölle tarjottavia palveluita ja tavaroita, pitäen sisällään yhtälailla kirpputorit, kivijalkakaupat ja automarketit kuin finanssi- ja vakuutuspalvelut sekä lentoliikennepalvelut ja ravintolapalvelut. 

Kuinka syrjintä yksityisissä palveluissa ilmenee? 

Yksityisessä palveluiden ja tavaroiden tarjonnassa esiintyy syrjinnän eri muotoja. Välitön syrjintä ilmenee tyypillisesti palvelun epäämisenä, koska tämä kuuluu esimerkiksi etniseen vähemmistöryhmään. Aika-ajoin palveluntarjonnan epäämisessä on kyse esimiehen työntekijälle antamasta ohjeesta tai käskystä syrjiä. Myös kohtuullisten mukautusten laiminlyönti, joka estää vammaisten ihmisten yhdenvertaisen pääsyn yleisesti tarjolla oleviin palveluihin, on yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää.

Yksityisten palveluiden tarjoajien on myös todettu toimineen yhdenvertaisuuslain häirintäkiellon vastaisesti. Syrjintälautakunta on langettanut asiasta kaksi kieltopäätöstä. 

Pankki ei ollut hyväksynyt hänen ranskalaista henkilöllisyystodistustaan henkilöllisyyden osoittamiseksi. Syrjintälautakunta katsoi pankin menettelyn olleen välitöntä syrjintää sekä hakijan poistamisen pankin tiloista ja palvelematta jättämisen olleen henkilön arvon ja koskemattomuuden loukkaamista, eli kyse oli tältä osin ollut yhdenvertaisuuslaissa kielletystä häirinnästä. (2012/1739)

Neljän romaninaisen seuruetta oli kieltäydytty palvelemasta asusteliikkeessä, ja vaadittu
poistumaan uhalla, että muutoin vartija kutsutaan paikalle, koska asusteliike katsoi ryhmän suuren koon vaarantavan järjestyksenpidon liikkeessä. Romaninaisten kertoman mukaan heitä kieltäydyttiin palvelemasta heidän etnisen taustansa johdosta. He olivat kokeneet tilanteen kiusallisena, koska liikkeessä oli myös muita asiakkaita, ja yksi seurueen henkilöistä työskenteli virkamiehenä. Syrjintälautakunta piti asusteliikkeen palvelujen tarjontaa syrjivänä ja häiritsevänä. (2436/66/2006)

Välillinen syrjintä yksityisissä palveluissa

Valtuutetun yhteydenottojen perusteella välillistä syrjintää esiintyy erityisesti asiakaspalvelun toimintatavoissa. Kyseessä on tyypillisesti tilanne, jossa kaikille asiakkaille tarjotaan palvelua yhdenmukaisella palveluperiaatteella, joka kuitenkin saattaa jotkut asiakkaat epäedulliseen asemaan muihin verrattuna. Esimerkiksi pankit edellyttävät, että asiakas ymmärtää palvelusopimuksen ehdot, jotka monella pankilla on tarjolla vain suomeksi ja ruotsiksi. Tämä johtaa siihen, että suomea tai ruotsia taitamattomat maahanmuuttajat asetetaan epäedullisempaan asemaan. Valtuutettu on yhteistyössä pankkien kanssa saanut aikaiseksi, että asiakas voi järjestää paikalle esimerkiksi suomen- tai ruotsinkielisen ystävänsä tulkkaamaan hänelle palvelusopimuksen ehdot.  

Mukautusten kautta yhdenvertaista palvelua

Tavaroiden ja palveluiden tarjoajilta voidaan edellyttää yleisen elämänkokemuksen perusteella ennakoitavissa olevaa varautumista mahdollisiin yleisimpiin mukautustilanteisiin vammaisten asiakkaiden yhdenvertaisen palvelun takaamiseksi. Yhdenvertaisuuslain mukaan on kiellettyä syrjintää, jos palvelun tarjoaja ei ole tehnyt tarpeellisia kohtuullisia mukautuksia vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Usein kohtuulliset mukautukset ovat pienimuotoisia muutoksia toimintatavoissa tai palveluiden järjestämisessä.  Kyseessä voi olla esimerkiksi ruokalistan lukeminen näkövammaiselle tai rampin asentaminen ravintolan ovelle esteettömyyden takaamiseksi. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi muun muassa palveluntarjoajan koko ja asema, toiminnan luonne sekä mukautuksen arvioidut kustannukset. 

Kuinka saadaan aikaan yhdenvertaiset palvelut?

Yhteinen elementti välillisessä syrjinnässä ja kohtuullisten mukautusten laiminlyönnissä on, että ne ovat usein seurausta palvelun tarjoajan tietämättömyydestä. Monimuotoisen asiakaskunnan palvelutarpeiden huomioiminen tarvitsee tuekseen prosessin, jossa heidän erityistarpeet käydään lävitse ja sopeutetaan palvelurakennetta tarvittavin osin. Valtuutetun haasteena on saada aikaiseksi muutos vallitsevaan ajatustapaan, että samanlaisen palvelun tarjoaminen kaikille olisi yhtä kuin yhdenvertainen palvelu.

Yksityisten palveluntarjoajien tietämättömyydestä tai ajattelemattomuudesta johtuneita asiakasyhteydenottoja on tullut muun muassa liittyen kauppaketjun markkinointiin, finanssi- ja vakuutusalan käytänteisiin sekä lentoyhtiöiden tarjoamiin palveluihin. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan yksityisten palveluiden piirissä esiintyvään syrjintään on tehokasta puuttua yhteistyössä kunkin toimijan kanssa. Yhteistyön tavoitteena on saada palvelun tarjoaja huomaamaan puutteet omassa toiminnassaan ja saada tämä muuttamaan toimintatapojaan tai palvelurakennettaan sellaiseksi, että monimuotoinen asiakaskunta huomioidaan aikaisempaa paremmin. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyrkii sovittelemaan erityisesti tapauksia, joissa kyse on tahallisesta ja välittömästä syrjinnästä. Tarpeen vaatiessa valtuutettu vie syrjintätapauksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.