Mitä on vihapuhe?

Vihapuhetta on kaikki ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen.

Vihapuhe loukkaa syvästi toisen ihmisarvoa. Vihapuhe lietsoo ja saattaa mahdollisesti johtaa muuhunkin syrjivään toimintaan ja kaventaa myös helposti muiden ihmisten sanavapautta.

Sananvapaus on kuitenkin yksi yhteiskunnamme keskeisimmistä perusoikeuksista. Osa vihapuheesta onkin sananvapauden suojaamaa, vaikkakin sävyltään vihaista ja jopa asiatonta. Kaikkeen vihapuheeseen ei siis voi oikeudellisesti puuttua. Niin sanottua vihaista puhetta on esimerkiksi poliittisiin päätöksiin kohdistuva asiaton kielenkäyttö, joka ei kuitenkaan yksilöi ihmisiä kohteekseen eikä loukkaa muiden ihmisten oikeuksia. Maahanmuuttoa koskeva puhe muuttuu vihapuheeksi, kun puhe henkilöityy yksilöihin tai tiettyihin ryhmiin halventavalla tavalla. Esimerkiksi taloudellisista vaikutuksista, poliittisesta päätöksenteosta tai viranomaisten toiminnasta voi kuitenkin keskustella hyvinkin kärkevästi.

Rangaistava vihapuhe

Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen sekä uskonrauhan rikkominen.

Epäiltäessä rangaistavaa vihapuhetta joukkotiedotusvälinettä käyttäen syyteoikeus on asianomistajan lisäksi valtakunnansyyttäjällä. Poliisi suorittaa asiassa esitutkinnan asianomistajan vaatiessa rangaistusta tai valtakunnansyyttäjän määräyksellä.

Poliisi on julkaissut kirjoituksen, jossa käsitellään mm. vihapuhetta ja viharikoksia.

Laiton vihapuhe

Osa vihapuheesta on laitonta syrjintää yhdenvertaisuuslain nojalla, mutta ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä. Yhdenvertaisuuslain 14 §:n perusteella kiellettyä on sellainen puhe tai ilmaisu, jolla henkilön ihmisarvoa loukataan luomalla halventava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää, vaan se voi kohdistua myös ihmisryhmään.

Yhdenvertaisuuslain 14 §:n mukaista häirintää voi olla kirjoitettujen ja puhuttujen ilmaisujen lisäksi esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepano ja muu viestintä. Häirintä voi tapahtua viestintävälineestä ja –ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös vihapuhetta sisältävien linkkien levittäminen voi olla laitonta häirintää.

Häirintä Suomessa -Policy Brief kokoaa yhteen viimeisintä tutkimustietoa aiheesta.

Vihapuheeseen puuttuminen

Vihapuheeseen voi ja pitää puuttua.

Keskustelufoorumit, sosiaalisen median palvelut ja muut viestintäkanavat tarjoavat usein omat keinonsa vihapuheen ilmiantamiseen. Keinoina on usein yhteydenotto ylläpitoon tai palvelun siäisen ilmiantokanavan käyttäminen. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ilmenevän vihapuheen voi ilmiantaa merkitsemällä loukkaavan viestin vihapuheeksi. Vihapuhetta ilmiannettaessa on tärkeää merkitä juuri kyseinen loukkaava viesti tai kuva vihapuheeksi, jolloin palveluntarjoajan on helpompi puuttua asiaan. Sosiaalisen median palveluilla on usein kielletyille viesteille omat yhteisönormit, jotka eivät ole täysin samat kuin kunkin maan lainsäädännössä.

Facebookin community standards 

Twitterin säännöt

Jos herää epäilys rangaistavasta vihapuheesta, asiasta voi tehdä rikosilmoituksen poliisille tai ilmoittaa epäillystä vihapuheesta poliisin nettivinkin kautta. Etenkin jos koet olevasi rikoksen asianomistaja, on tärkeää, että otat kuvakaappauksen tai muun tallenteen viestistä. Palveluntarjoajat usein poistavat käyttöehtojaan tai yhteisönormejaan rikkovan sisällön ottamatta yhteyttä poliisiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle voi ilmoittaa syrjinnästä ja häirinnästä, myös silloin kun niitä esiintyy sosiaalisessa mediassa.