Valtuutetun valvontatehtävä

Ulkomaalaislakiin ja vähemmistövaltuutettua (nykyään yhdenvertaisuusvaltuutettu) koskevaan lakiin lisättiin 1.1.2014 velvoite valvoa karkotettavien ja käännytettävien ulkomaalaisten maasta poistamisten täytäntöönpanoa sen kaikissa vaiheissa.

Maastapoistamisen valvonnan tavoitteena on palautusprosessin kehittäminen kohti inhimillistä ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa toimintaa. Valvonnalla halutaan myös lisätä järjestelmän läpinäkyvyyttä, vahvistaa palautettavien oikeusturvaa ja hälventää viranomaisten toimintaan liittyviä ennakkoluuloja.

Valvontamatkalla ollessaan valvoja voi esittää saattopartion johtajalle kysymyksiä ja tuoda esille havaintojaan, mutta hänellä ei ole toimivaltaa puuttua operaation toteuttamiseen.  Yksittäisistä valvontamatkoista koottujen kokemusten perusteella yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa viranomaisille maasta poistamisen täytäntöönpanoon liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja.

Valvonta voi vaihdella laajuudeltaan kattaen kaikki palauttamisen vaiheet tai kohdistuen vain tiettyyn vaiheeseen kuten esimerkiksi maastapoistettavan henkilön noutoon säilöönottokeskuksesta. Maastapoistojen määristä johtuen toistaiseksi valtuutettu on tarkoituksenmukaisuus- ja riskiarvioinnin perusteella seurannut erityisesti palautuksia joissa poliisit saattavat maastapoistettavan. Valvonta painottuu haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, palautuksiin, jotka kohdistuvat kriisimaihin, kuten Irak ja Afganistan, sekä niin sanottuihin riskipalautuksiin, jolloin odotettavissa on esimerkiksi palautuksen vastustamista ja poliisin voimankäyttöä.

Konkreettisessa valvonnassa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, miten saattopartion johtajana toimiva poliisi toteuttaa operaatiokokonaisuutta ja miten saattajina toimivat poliisit kohtelevat maastapoistettavia henkilöitä. Seikkoja, joihin valvojat kiinnittävät huomiota, ovat esimerkiksi kommunikointi maastapoistettavan kanssa, matkasta tiedottaminen, terveydentilan huomioon ottaminen, tulkkauksen tarpeen huomioiminen, ruoan ja juoman tarjoaminen, wc-käyntien järjestäminen, matkatavaroiden mukaan ottaminen, voimankäytön suhde vastustamiseen ja voimankäyttövälineiden hallinta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun on yksittäisten palautettavien henkilöiden osalta otettava huomioon yksityisyyden suoja ja salassapitovelvoitteet. Myös poliisitoiminnan näkökulmasta palautuksiin liittyy paljon salassa pidettäviä seikkoja. Tämän vuoksi valvontatyön painopiste ei ole julkisuudessa eikä tiedon laajassa levittämisessä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja valvojat eivät anna tietoja suunnitteilla olevista palautuksista eivätkä lähtökohtaisesti tiedota yksittäisten operaatioiden toteutumisesta myöskään jälkikäteen.

Yhteystiedot:

• Päivi Keskitalo, puh: 0295 666 801
• Pirjo Kruskopf, puh: 0295 666 802

Sähköposti yvv(at)oikeus.fi

Lainsäädäntö

• ulkomaalaislaki
• laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta 
• EU-paluudirektiivi

Maastapoistamisen valvonnan rahoitus

Maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta on ollut yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä vuodesta 2014 lähtien. Viiden vuoden aikana palautuksia on valvottu 155 kertaa. AMIF-hankkeella yhdenvertaisuusvaltuutettu toteuttaa vuosina 2014 -2018 tehtyjen yksittäisten valvontojen arvioinnin ja tuottaa suosituksia maastapoistamisen täytäntöönpanon kehittämiseksi yhä läpinäkyvämpään ja palautettavien perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaan suuntaan. Hanke tuottaa ehdotuksia ja toimenpiteitä myös valvonnan kehittämiseksi ja etenkin sen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Vaikuttavuutta parannetaan myös sisäistä ja ulkoista viestintää parantamalla. Euroopan unionin tavoitteena on lisätä palautuksia, jolloin valvonnan merkitys ja jäsenvaltioiden yhteistyön tarve kasvaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kehittämishankkeessa tiivistetään lisäksi yhteistoimintaa Frontexin ja jäsenvaltioiden valvontaorganisaatioiden kanssa, jotta kansallinen valvonta ja sen vaikuttavuus vahvistuvat EU-tavoitteiden suuntaisesti.

Hankeaika on 1.2.2019 – 31.7.2019 ja YVV:lle myönnetty EU-rahoitusosuus on 233 000 euroa.