Sosiaali- ja terveyspalvelut

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee vuosittain kymmeniä kanteluita, jotka koskevat ihmisten kokemaa syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kantelijat kokevat esimerkiksi, että palvelussa ei ole otettu huomioon asiakkaan kieltä, palvelu on ollut epäystävällistä tai potilas ei ole saanut haluamaansa hoitoa.

Kaikki huonoksi koettu kohtelu ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää. Edellytyksenä on, että henkilöä on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia nimenomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun kannattaa ottaa yhteyttä, jos kokee, että kohtelu on ollut erilaista esimerkiksi etnisen alkuperän, kielen, vammaisuuden tai jonkun muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi. Tapahtumasta pitää pystyä esittämään sellaisia tosiseikkoja, joiden perusteella voi olettaa, että kohtelun syynä on jokin kielletty syrjintäperuste. Pelkkä tunne tai väite ei riitä osoittamaan syrjintää.

Sekä sosiaalihuollon että terveyspalvelujen asiakkailla on käytettävissään monia oikeusturvakeinoja. Esimerkiksi potilaslaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista edellyttävät, että asiakkaan kieli ja kulttuuri otetaan huomioon. Molemmissa laeissa myös kielletään syrjintä. Usein asiakokonaisuuteen liittyy esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunnan ja potilaan erimielisyys hoidon tarpeesta tai pettymys siihen, että sosiaalitoimiston päätös on ollut kielteinen. Tällöin asiakokonaisuus kannattaa viedä arvioitavaksi edellä mainittujen lakien perusteella, sillä yhdenvertaisuusvaltuutettu voi arvioida asiaa vain siltä osin kuin se koskee syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa ottaa kantaa esimerkiksi siihen, oliko hoito riittävää tai tulkitsiko sosiaalityöntekijä oikein toimeentulotukea koskevia säännöksiä. Monessa tapauksessa yhdenvertaisuusvaltuutettu voi arvioida, onko kysymys syrjinnästä tai kohtuullisten mukautusten epäämisestä. Vasta sen jälkeen kun asia on ratkaistu sosiaali- ja terveydenhuollon valitusprosesseissa, esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja hallinto-oikeuksissa tai sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa, yhdenvertaisuusvaltuutettu voi ottaa kantaa syrjintään ja/tai kohtuullisten mukautusten epäämiseen.

Huono kohtelu sosiaali- ja terveyspalveluissa

Ongelmallisesta tilanteesta sosiaalitoimistossa tai terveyspalveluissa kannattaa ensimmäiseksi keskustella sen työntekijän kanssa, jonka kanssa asioit tai hänen esimiehensä kanssa.  Jos tämä ei auta asiakas voi tehdä kirjallisen muistutuksen. Jokaisessa kunnassa toimii myös sosiaaliasiamies ja potilasasiamies, joihin voi ottaa yhteyttä. Lisäksi useilla sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on asiakasneuvontaa. Jos nämä keinot eivät riitä ratkaisemaan ongelmaa, asiasta voi tehdä kantelun. Kanteluviranomaisia ovat aluehallintovirasto ja eduskunnan oikeusasiamies.

Huono kohtelu synnyttää helposti syrjinnän kokemuksia ja siksi myös palvelun laatuun on tärkeä kiinnittää huomiota. Huono kohtelu ei kuitenkaan ole sama asia kuin syrjintä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi arvioida, onko kyse huonosta kohtelusta, syrjinnästä tai kohtuullisten mukautusten epäämisestä.