Yhdenvertaisuus ja seksuaalivähemmistöt

Kuvassa on sateenkaaren värit ja teksti "yhdenvertaisen Suomen puolesta, för ett jämlikt Finland".

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä sekä syrjintäepäilyissä että kysyäkseen neuvoja. Valtuutetun työ yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitsee pohjakseen ajantasaista tietoa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksista. Mahdollista syrjintää koskeva tieto voi olla arvokasta yhdenvertaisuusvaltuutetun työlle sellaisissakin tapauksissa, joissa asiakas ei halua viedä asiaa syrjintäkanteluna eteenpäin. Lue lisää asiakaspalvelustamme.

Kannustamme ottamaan yhteyttä – muutetaan yhteiskuntaa yhdessä. 

Lue lisää seksuaalisesta suuntautumisesta syrjintäperusteena.

Tälle sivulle on kerätty tietoa seksuaalivähemmistöjen asemaan ja oikeuksiin liittyen. Sivulle on koottu myös hyödyllisiä materiaaleja.

Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

 

Oikeudet ovat kehittyneet - syrjintä ei ole hävinnyt 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana halveksitusta vähemmistöstä yhdeksi moninaisuuden symboleista. Esimerkiksi vielä vuoteen 1999 asti Suomessa oli rikoslaissa rangaistuksen uhalla kielletty ”julkinen kehottaminen samaa sukupuolta olevien väliseen haureuteen”. Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo keväällä 2017 ja äitiyslain muutoksen hyväksyminen eduskunnassa helmikuussa 2018 ovat osa kehitystä, jossa näiden vähemmistöjen syrjintää on kitketty myös lainsäädännöstä. Hyvät käytänteet näkyvät myös nuorisotyössä, esimerkkinä sateenkaarinuorille osoitetut omat tilat tai tapahtumat, joiden tavoitteena on edistää nuoren kasvua ja taata turvallisia tiloja olla oma itsensä. Pride-kulkueet keräävät vuosi vuodelta suuremman osanottajamäärän ja laajentuvat yhä useammalle paikkakunnalle.

Kansalaisjärjestöt ja kansalaisaktiivisuus ovat olleet merkittävä muutosvoima seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisessa. Kansalaisaloitteet tasa-arvoisesta avioliittolaista ja äitiyslain säätämisestä ovat erinomaisia esimerkkejä ihmisten aktiivisuudesta. Aktiivisuudella on merkitystä.

Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja asema ovat kehittyneet viime vuosina, syrjintä ei kuitenkaan ole hävinnyt. Työtä syrjintää, häirintää ja syrjiviä asenteita vastaan on tehtävä edelleen. 

 

Edistysaskeleita

Tasa-arvoinen avioliittolaki

Joulukuussa 2014 eduskunta hyväksyi avioliittolain muuttamisen siten, että kaksi samaan sukupuolta olevaa ihmistä voivat jatkossa solmia avioliiton. Avioliittolaista poistuivat kohdat, joissa puhutiin miehestä ja naisesta. Laki tuli voimaan 1.3.2017. Myös muuta lainsäädäntöä muutettiin vastaamaan muuttunutta avioliittolakia. Lue lisää. 

Äitiyslaki

Äitiyslaki astui voimaan huhtikuussa 2019. Äitiyslaki mahdollistaa sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Lue lisää. 

Naisparien hedelmöityshoidot: käytännöt muuttuvat HUSissa

5.6.2015 eräs pariskunta otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. He kertoivat, että sairaanhoitopiiri oli kieltäytynyt antamasta heille hedelmöityshoitoa muun muassa siksi, että hoitoon tarvittaisiin lahjoitettuja sukusoluja ja hoitoja ei annetta naisparille.
Tapauksessa päätös hedelmöityshoidon epäämisestä oli tehty vedoten yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreiden linjaukseen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vei tapauksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, joka katsoi menettelyn syrjinnäksi.
 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kertoo muuttavansa käytäntöjään. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo Helsingin Sanomissa, että sairaanhoitopiiri on perustamassa sukusolupankkia ja oikeus hedelmöityshoitoihin määritellään pian myös sosiaalisin perustein.

Naisparit ovat olleet tähän asti kohtuuttomassa tilanteessa. Heidän ainoa reittinsä turvallisiin hedelmöityshoitoihin on ollut yksityiset palvelut, jolloin mahdollisuus hakeutua hoitoihin on riippunut maksukyvystä. Lue lisää.

Suomi sijalla 4. eurooppalaisessa vertailussa 

Suomi sijoittui sijalle 4. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalaisen kattojärjestö ILGA-Euroopan vuosiraportissa 2019, jossa vertaillaan, miten eri Euroopan valtioiden lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa kohdellaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Raportin mukaan Suomessa toteutuu 69 prosenttia ILGA-Euroopan edellyttämistä toimista lhbti-ihmisten ihmisoikeuksien takaamiseksi. Edellisvuonna (2017) Suomi oli jaetulla 5. sijalla.

Suomen sijoitusta alentaa etenkin nykyinen translaki, joka edellyttää juridista sukupuoltaan korjaavalta lisääntymiskyvyttömyyttä ja lääketieteellistä prosessia. Lisäksi Suomessa loukataan intersukupuolisten kehollista koskemattomuutta sallimalla vastasyntyneille kosmeettisia sukupuolipiirteitä muokkaavia toimenpiteitä. 

Tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ottivat kantaa translakiin toukokuussa 2018: Translaki uudistettava vastaamaan perus-ja ihmisoikeuksia