Mikä on syrjintää?

Syrjinnän edellytyksenä on, että henkilöä on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia nimenomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Näin ollen esimerkiksi tavaroiden- tai palveluntarjoajan tai viranomaisen epäkohtelias, epäasiallinen tai huono palvelu ei ole välttämättä syrjintää varsinkaan, jos palvelu on huonoa kaikille. Sen sijaan, jos tarjoilija kieltäytyy palvelemasta henkilöä tämän etnisen alkuperän perusteella on kyse lainvastaisesta syrjinnästä.

Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman eri ominaisuuden perusteella. Esimerkiksi vammainen romani saattaa tulla syrjityksi sekä vammaisuuden että etnisen alkuperänsä perusteella.

Syrjintää on yhdenvertaisuuslain mukaan myös häirintä ja käsky tai ohje syrjiä sekä kohtuullisten mukautusten epääminen.

Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jolla loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön ihmisarvoa siten, että luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Tässä yhteydessä käyttäytyminen ymmärretään laajasti siten, että kyse voi olla esimerkiksi puheista, sähköpostiviesteistä, ilmeistä, eleistä tai epäasiallisen materiaalin esille laittamisesta taikka muunlaisesta viestinnästä. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitse kohdistua suoranaisesti tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää vaan se voi kohdistua myös johonkin ihmisryhmään.

Toisen henkilön loukkaava ja häiritsevä käyttäytyminen voi myös tulla rangaistavaksi rikoslain tarkoittamana rikoksena, esimerkiksi kunnianloukkauksena. Kansaryhmään kohdistuva solvaava tai panetteleva julkinen toiminta voi tulla rangaistavaksi rikosnimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Käsky tai ohje voi olla esimerkiksi syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Edellytyksenä on, että ohjeen tai käskyn antajalla on toimivalta tai asema antaa ohjeen tai käskyn saajalle velvoittavia määräyksiä. Esimerkiksi ravintolan eteisvahtimestarin työnantajalla on toimivalta ja asema antaa vahtimestaria velvoittavia ohjeita ja käskyjä. Toimivallan tai aseman nojalla annettu ohje tai käsky voi olla syrjintää siitä riippumatta, noudattaako ohjeen tai käskyn saaja ohjetta tai käskyä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kiellettyä syrjintää on myös kohtuullisten mukautusten epääminen. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä palveluiden ja tavaroiden tarjoajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia. Niillä varmistetaan vammaisen henkilön asiointi-, koulutus-, työnsaanti- ja työssäkäyntimahdollisuudet sekä mahdollisuudet saada yleisesti tarjolla olevia palveluja ja tavaroita sekä suoriutua työtehtävistä ja edetä uralla yhdenvertaisesti muiden kanssa. Jos tarvittavia mukautuksia ei tehdä, voi kyseessä olla laissa kielletty syrjintä.

Vaatimukset kohtuullisista mukautuksista ovat kuitenkin eritasoisia riippuen esimerkiksi työpaikan, kaupan tai koulun koosta, palvelun laajuudesta ja toimijan taloudellisesta tilanteesta.

Yhdenvertaisuuslain mukaisesti kiellettyä syrjintää on:

  • välitön eli suora syrjintä: esimerkiksi samaa sukupuolta oleville asiakkaille ei anneta hotellista huonetta johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan.
  • välillinen eli epäsuora syrjintä: esimerkiksi työnantaja edellyttää työnhakijalta täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei ole työn tekemisen kannalta välttämätöntä.
  • häirintä: työpaikalla ilmenevä kiusaaminen, jossa työntekijää kohtaan käyttäydytään nöyryyttävästi, alentavasti tai uhkaavasti.
  • ohje tai käsky syrjiä: esimerkiksi esimies käskee kaupan työntekijöitä olemaan palvelematta asiakkaiksi tulevia romaneja. Kyseessä on syrjintä, vaikka työntekijä ei olisi vielä ohjetta noudattanutkaan.
  • kohtuullisten mukautusten epääminen: esimerkiksi elokuvateatteriin ei ole järjestetty esteetöntä pääsyä.

Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa sovelletaan laajasti, kattaen lähtökohtaisesti kaiken yksityisen ja julkisen toiminnan. Poikkeuksena on yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta ja uskonnonharjoitus.

Yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös vastatoimien kiellosta. Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai ketään ei saa rangaista sen takia, että hän on ilmoittanut syrjinnästä, tuonut esiin epäkohtia työpaikalla tai ryhtynyt muihin toimenpiteisiin puuttuakseen syrjintään.

Kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Syrjintä on kielletty monissa kansallisissa laeissamme. Perustuslailla turvatut perusoikeudet kuuluvat kaikille Suomessa oleville ihmisille ja rikoslaissa syrjintä on säädetty rangaistavaksi teoksi.