Mikä ei ole syrjintää?

Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Esimerkiksi sisäänpääsyn epääminen anniskeluravintolaan alle 18-vuotiaalta ei ole syrjintää, koska erilaisesta kohtelusta säädetään lailla.

Yhdenvertaisuuslain mukaan erilainen kohtelu muutoin kuin etnisen alkuperän perusteella voi olla oikeutettua tavaroiden- ja palveluiden tarjonnassa vaikka asiasta ei ole säädetty laissa. Edellytyksenä erilaiseen kohteluun on kuitenkin että, kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Hyväksyttäviä tavoitteita ovat esimerkiksi hygieniaan tai asiakkaiden turvallisuuteen liittyvät vaatimukset palvelujen tarjonnassa.

Oikeus erilaiseen kohteluun työsuhteessa ja työhönotossa

Erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on sallittua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin. Lisäksi erilaisen kohtelun pitää olla oikeasuhtaista ja tavoitteen oikeutettu.

Esimerkiksi rekisteröity uskonnollinen yhteisö voi edellyttää sen ammatilliseen toimintaan osallistuvalta tiettyä uskontoa tai vakaumusta silloin, kun uskonto tai vakaumus on kyseisen ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi työtä koskeva, organisaation toiminta-ajatukseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus.

On myös mahdollista, että esimerkiksi etnisen vähemmistön edunvalvontatehtäviin tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia ajavaan järjestöön valitaan näitä ryhmiä edustava henkilö.

Ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on myös oikeutettua, jos kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite taikka jos erilainen kohtelu johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Positiivinen erityiskohtelu

Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeelliset positiiviset erityistoimenpiteet, joilla parannetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita, eivät ole syrjintää.

Positiivinen erityiskohtelu on oikeutettua, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Positiivinen erityiskohtelu on näin ollen mahdollista myös muunlaisten kuin syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Esimerkiksi yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten, kuten vammaisten, tukeminen voi olla perusteltua silloinkin, kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä.

Esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta:

  • Maahanmuuttajille suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- tai muu koulutus.
  • Kiintiöt oppilaitokseen tietyille syrjinnälle alttiille tai yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille.
  • Kohdistettua valmennusta tietylle ryhmälle oppilaitoksen valintakoetta varten
  • Työllistämistuki esimerkiksi nuorille

Erityisesti työhönotossa positiivisessa erityiskohtelussa on huomioitava muun muassa seuraavat seikat:

  • suosinta ei saa olla automaattista, vaan jokainen valintapäätös perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, eli etusijaa ei automaattisesti ja ehdottomasti anneta aliedustettuun ryhmään kuuluvalle
  • hakijoiden täytyy olla ansiokkuudeltaan joko yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä
  • keinon tulee olla oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden: positiivista erityiskohtelua ei voida oikeuttaa, jos tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa on vain vähäisiä eroja

Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi todettu, että jottei työhönottopäätöksiä perusteltaisi mielivaltaisesti, tulisi päätös mahdollisesta positiivisesta erityiskohtelusta tehdä etukäteen ja sisällyttää työpaikkailmoitukseen.

Huono kohtelu tai asiakaspalvelu

Huono tai epäasiallinen kohtelu tai asiakaspalvelu ei välttämättä ole lainvastaista syrjintää. Syrjinnän edellytyksenä on, että kohtelulla on syy-yhteys kiellettyyn syrjintäperusteeseen. Esimerkiksi työvoimatoimiston asiakkaalle voi syntyä epäily syrjinnästä, jos käy ilmi, että asiakaspalvelija on puutteellisesti kertonut työnhakijoiden velvollisuuksista, mutta tämä ei välttämättä johdu siitä, että asiakas on tietyn ikäinen, vammainen tai tiettyä etnistä alkuperää.

Tilanteen tulkinta luonnollisesti muuttuu, jos asiakaspalvelija esittää esimerkiksi suusanallisesti halventavaksi tulkittavia kommentteja asiakkaan viiteryhmän työllistymismahdollisuuksista.

Huono asiakaspalvelu ja asiakkaan näkökulmasta kielteinen viranomaispäätös esimerkiksi jonkin etuuden myöntämisessä synnyttää myös helposti epäilyn syrjinnästä. Ilman perusteltua syy-yhteyttä kiellettyyn syrjintäperusteeseen asiaa ei voi viedä eteenpäin syrjintäasiana. Tällöin on suositeltavaa, että asiakas käyttää olemassa olevia päätöksen oikaisu- ja muutoksenhakukeinoja.