Koulutus ja varhaiskasvatus 

Missä tilanteissa syrjintää ilmenee koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa?

Opettajat tarvitsevat perus- ja täydennyskoulutuksessaan pedagogisia taitoja moninaisuuden kohtaamiseen sekä monipuolista ja ajantasaista tietoa eri vähemmistöistä. Aina yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu ja joku voi kokea itsensä ulkopuoliseksi ja syrjityksi. Opettajien tulisi löytää keinoja ottaa kaikki mukaan ja huomioida oppilaiden erityistarpeet. 

Opetusmateriaalit

Oppikirjankustantajat ja muut opetusmateriaalin tuottajat tekevät valintoja siitä, millä tavoin ihmisten moninaisuus näkyy materiaaleissa. Ovatko saksan- tai matematiikankirjan hahmot aina valkoihoisia, vammattomia, ydinperheessä asuvia ja hoikkia? Tuleeko opetusmateriaaleissa esiin, että Suomessa asuu alkuperäiskansa? Kerrotaanko vähemmistöistä sivulauseissa vai luontevana osana kaikkea opetusta?

Häirintä

Myös häirintä voi olla syrjintää. Häirintää voi olla esimerkiksi nimittely ja muu kiusaaminen, yksityiselämää koskevien tietojen tai huhujen levittäminen tai muu loukkaavaa, nöyryyttävää tai vihamielistä ilmapiiriä lietsova toiminta. Koulun velvollisuus on puuttua häirintään, kuten muuhunkin syrjintään. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on kielletty tasa-arvolaissa. Yhdenvertaisuuslaissa on kielletty häirintä, joka perustuu ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, poliittiseen ja ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumisen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.

Yhdenvertaisuuden edistäminen oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja edistämään sitä. Tätä varten koulutuksen järjestäjän – esimerkiksi kunnan - on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimenpiteistä pitää myös kuulla oppilaita ja heidän huoltajiaan sekä opiskelijoita tai heidän edustajiaan.

Oppilaitoksilla pitää olla uudistuneen yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma viimeistään 1.1.2017. Suunnitelman avulla kirjataan ylös yhdenvertaisuustilanne koulussa ja päätetään konkreettisista keinoista yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi kouluissa. Se on järkevää tehdä yhtenä kokonaisuutena tasa-arvosuunnitelman kanssa.

Uusissa opetussuunnitelmien perusteissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmat ovat vahvasti läsnä sekä perusopetuksen että lukion osalta – ammatillisen koulutuksen osalta ei aivan yhtä vahvasti. Kouluilla ja oppilaitoksilla on lähivuosina hyvä mahdollisuus kehittää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötään toisaalta yhdenvertaisuuslainsäädännön ja toisaalta opetussuunnitelmatyön pohjalta, näiden tukiessa toisiaan. Eri toimijat ovat tuottaneet viime vuosina paljon materiaalia yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista sekä opetushenkilökunnalle että oppilaille ja opiskelijoille suunnattuna, esimerkiksi eri syrjintäperusteisiin liittyen. Näistä on paljon apua päivittäisessä opetus- ja kasvatustyössä ja oppilaitoksen toiminnan järjestämisessä mahdollisimman saavutettavalla tavalla.

Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ovat parhaillaan Opetushallituksen valmistelussa. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää ja sen esteitä poistaa jo varhaiskasvatuksessa monin keinoin. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvä osaaminen kuuluu osaksi varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammattitaitoa. 

Materiaalia:

Älä oleta – normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta opettajille
Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa?
Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä – Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus
Syrjinnän seurantaryhmän julkaisut syrjinnästä koulutuksessa