Takaisin

Kansallinen ihmiskaupparaportoija ehdottaa erikoisyksikköä poliisille

Kansallinen ihmiskaupparaportoija ehdottaa erikoisyksikköä poliisille

Pohjoismaiden ihmiskaupan vastaisen työn huippuasiantuntijat kokoontuvat tänään Helsinkiin. Pohjoismaat ihmiskaupan markkina-alueena -konferenssissa puidaan muun muassa ihmiskaupan nousevia muotoja ja pohditaan millaisia resursseja ja työtapoja ihmiskaupan vastainen työ vaatii.  Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu ehdotti avauspuheessaan erikoisyksikköä poliisille. Raportoija ennustaa myös ihmiskaupan lisääntyvän Suomessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämässä konferenssissa monen puhujan pääviesti on, että ihmiskaupan vastainen työ vaatii resurssien lisäksi myös erikoistumismahdollisuuksia, keskittämistä ja suunnitelmallisuutta. Norjalainen huippusyyttäjä, Eurojustin kontaktisyyttäjä Rudolf Christoffersen kertoo, miten Norjassa ihmiskauppatutkinnassa on onnistuttu saamaan ihmiskauppiaita rikosvastuuseen muun muassa perustamalla erikoisyksikköjä poliisiin. Kansallinen ihmiskaupparaportoija toivoo samaa Suomeen.

- Suomessa ihmiskaupan vastainen toiminta on kehittynyt valtavasti, mutta on vielä liian sattumavaraista. Riippuu monesti yksittäisistä henkilöistä tunnistetaanko uhri, autetaanko häntä, tutkitaanko rikosta ja syytetäänkö siitä. Ihmiskaupan vastainen työmme Suomessa perustuu liiaksi yksilöiden sankarisuorituksiin. Nämä sankarit eivät jaksa loputtomiin ilman tukevia rakenteita, kansallinen ihmiskaupparaportoija Kirsi Pimiä toteaa.

Raportoija on useasti esittänyt, että poliisi vakavasti miettisi erillistä ihmiskauppaan erikoistunutta yksikköä.

- Esitän erikoisyksikön perustamista. Muiden maiden esimerkit osoittavat, että erikoistuminen on hyvä ratkaisu ihmiskaupparikollisuuden paljastamiseen ja tutkintaan. Keskittäminen on myös kustannustehokasta. Paperittomuus lisääntyy Suomessa ja on odotettavissa, että tämä johtaa myös ihmiskaupan lisääntymiseen. Nyt on korkea aika tehostaa ihmiskaupan vastaista työtä ja mahdollistaa poliisien erikoistuminen, Pimiä sanoo.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija esitti avauspuheessaan myös huolen siitä, että kovenevassa ilmapiirissä, ihmiskaupan uhrit jäävät paitsioon.

- Ihmiskaupan vastainen toiminta perustuu kaikkien ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Yhteiskunnassa voimistuvat äänenpainot pyrkivät jakamaan meitä niihin, jotka ansaitsevat ja niihin jotka eivät ansaitse ihmisarvoa. Se on surullista ja pelottavaa. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille siitä riippumatta, keitä me olemme ja mistä me tulemme, Pimiä jatkaa.

Konferenssin järjestää Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu yhteistyössä Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden kanssa ja sen rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Lisätietoa konferenssin sisällöstä

Lisätietoa:
Kirsi Pimiä, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Kansallinen ihmiskaupparaportoija, puh: 0295 666 809
Venla Roth, ylitarkastaja puh: 0295 666 807

Lisätietoa konferenssista:
Maria Swanljung
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedottaja
puh: 0295 666 813

26.10.2016


Ihmiskaupan uhrin auttaminen

Ihmiskaupan uhrilla on oikeus saada apua ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Apu voi sisältää asumiseen, terveydenhuoltoon, tai henkilön sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä tukitoimia, oikeudellista neuvontaa tai henkilön turvallisuustilanteeseen liittyvää tukityötä.

Tukitoimet pyritään järjestämään kunkin henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti. Niillä, joilla on kotikunta Suomessa, käytännön tukitoimista vastaa ensisijaisesti kotikunta. Muiden osalta tukitoimista vastaa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.

Auttamisjärjestelmään päästäkseen pelkkä epäily ihmiskaupan uhriksi joutumisesta riittää.
Auttamisjärjestelmään on hyväksytty myös ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhreja. Ihmiskaupan kaltaisia rikoksia ovat törkeä paritus, kiskonnantapainen työsyrjintä ja törkeä laittoman maahantulon järjestäminen.

Tarkempaa tietoa ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä löytyy sivustolta www.ihmiskauppa.fi

Apua tarjoavat myös useat järjestöt, kuten Rikosuhripäivystys, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Monika-Naiset liitto ry.