Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puhe vammaisselvityksen julkistamistilaisuudessa

Vammaisselvityksen julkistamistilaisuus 12.12.2016

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU                                         

Kirsi Pimiä

”Toivon, että vielä mun elinaikanani vammaiset ihmiset voisivat elää tasavertaisina ns. tavallisten ihmisten keskuudessa. Se on vielä kaukana.” Näin kiteytti yksi haastatelluista tuntemuksensa.

Uusi yhdenvertaisuuslaki on ollut voimassa vajaat kaksi vuotta. Vammaisuus on toiseksi yleisin syrjintäperuste vuosina 2015 ja 2016 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdyissä kanteluissa. Saamiemme kanteluiden ja nyt tehdyn selvityksen pohjalta voi yhtyä edellä todettuun: vammaisten ihmisten yhdenvertaiseen osallistumiseen ja asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä matkaa.

Tulokset eivät meitä yllättäneet. Lukuisten kanteluiden perusteella tiesimme, että vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa on ongelmia ja puutteita. Uuden yhdenvertaisuuslain mukanaan tuoman kantelumahdollisuuden lisäksi laki laajensi yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta viranomaisista ja koulutuksen järjestäjistä myös palvelujen ja tavaroiden tarjoajiin. Vammaisten henkilöiden oikeus kohtuullisiin mukautuksiin on myös yllättänyt monen toimijan.  Kehitystä on tapahtunut –  sitä ei pidä unohtaa –  mutta töitä on vielä paljon tehtävänä. Paljon valistusta tarvitaan sen sisäistämiseksi, että vammaisilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet käydä koulua, tehdä työtä ja nauttia elämästä. Muutoksen aikaansaamista on yhdenvertaisuuslain ohella tukemassa kesäkuussa Suomessakin voimaan tullut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Haluan sanoa suuret kiitokset selvityksen toteutumisesta monille teille täällä läsnä oleville ja mahdollisesti tätä verkkolähetystä seuraaville. Kyselyn laajamittainen jakelu ei olisi ollut mahdollista ilman erinomaista yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Selvityksen kyselyyn vastasi reilu 450 henkilöä. Haluan kiittää erityisen lämpimästi kaikkia kyselyyn ja haastatteluihin vastanneita vammaisia henkilöitä. Saadun tilastotiedon ohella on tärkeää, että näkemyksenne ja kertomuksenne kohtaamastanne epäoikeudenmukaisuudesta ja syrjinnästä saatetaan yleiseen tietoon.

Kiitos syrjinnän seurantaryhmälle, että saimme tuen selvityksen tekemiseen uuden yhdenvertaisuuslain vaikutuksista ja tunnettavuudesta keskeisen asiakasryhmämme näkökulmasta. Selvitys auttaa meitä ymmärtämään paremmin vammaisten kohtaaman syrjinnän laajuutta, sillä valtuutetulle tehtävät kantelut edustavat selvitysten tulostenkin mukaan vain pientä osaa syrjinnästä. Selvitys osoittaa, että matalan kynnyksen oikeusturvaelimillä, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla on merkittävä rooli syrjinnän uhrien oikeussuojakeinona. Juttumäärät lähes kaksinkertaistuivat niin meillä kuin lautakunnassakin vuonna 2015 ja suuntaus on jatkunut samanlaisena tänä vuonna.

Selvityksen tulokset auttavat meitä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa asettamaan tavoitteitamme ja kohdentamaan toimiamme paremmin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Meidän pitää edelleen parantaa omaa tunnettavuuttamme ja saavutettavuuttamme. Meidän pitää jakaa yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa enemmän ymmärrettävää tietoa vammaisten ihmisten oikeuksista ja siitä, miten niitä voi käyttää. Oikeustietoisuus on yksi syrjintään puuttumisen peruspilareista.

Uutta yhdenvertaisuuslakia on sovellettu tuomioistuimissa vasta hyvin lyhyen aikaa ja juttumäärät ovat edelleen hyvin vähäisiä. Lain määräysten tulkinnasta tarvitaan tuomioistuinten ratkaisuja ja vammaisten ihmisten näkökulmasta erityisesti välittömän ja välillisen syrjinnän sekä kohtuullisten mukautusten laiminlyönnin rajoista. Siksi on toivottavaa, että oikeusturvaa ja hyvitystä uskalletaan hakea matalan kynnyksen oikeusturvakeinojen lisäksi myös tuomioistuimista.

Selvityksemme tulokset tulevat löytymään monessa eri muodossa. Täällä on jaossa suomenkielinen tiivistelmä, josta löytyy verkkosivuosoite www.syrjinta.fi/vammaisselvitys, jonka kautta sitten selvitys löytyy kokonaisuudessaan. Koko selvitys painatetaan myöhemmin syrjinnän seurantajärjestelmän toimesta. 

Kaikki materiaali käännetään myös ruotsiksi, mutta valitettavasti käännökset eivät ole vielä valmiit. Tämän lisäksi on tulossa videoita sekä suomen että suomenruotsalaisella viittomakielellä, joissa avataan selvityksen tuloksia. Nämä löytyvät sitten parin viikon päästä myös verkkosivuiltamme. Selvityksen tiivistelmä löytyy nyt jo pistekirjoituksella salin ulkopuolella materiaalipöydällä ja sitä saa meiltä tilata.

Olemme kaikin tavoin pyrkineet tekemään tämän selvityksen tulokset mahdollisemman monelle saavutettaviksi, mutta tiedostamme, että esimerkiksi verkkosivuillamme on tiettyjä ongelmia esteettömyysnäkökulmasta. Näitä ongelmia korjataan parasta aikaa. Pahoitteluni etukäteen, jos kaikki apuvälineet eivät suostu yhteistyöhön.

Lopuksi haluan kiittää Ihmisoikeuskeskusta siitä, että lähditte järjestämään tätä tilaisuutta kanssamme ja mahdollistitte sen järjestämisen näin monimuotoisesti. Erityiskiitokset haluan osoittaa seuraavaksi puheenvuoron saavalle, selvityksen toteuttaneelle ja silloisena yhdenvertaisuusvaltuutetun ylitarkastajana toimineelle Mikko Joroselle sekä häntä avustaneelle tutkimusavustaja Hanna Kähköselle. Ilman teidän sitoutumistaan hankkeen toteuttamiseen ja loppuunsaattamiseen, meillä ei olisi käytettävissä näin laajaa tietoa vammaisten ihmisten syrjinnän kokemuksista arjessa.

Kiitos.

13.12.2016