Lausunnot

Takaisin

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto VN/4283/2020 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto VN/4283/2020 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä sitä, että kaikilla ihmisillä on vammaisuudesta tai viittomakielisyydestä riippumatta mahdollisuus seurata erityisesti valtakunnallisia uutislähetyksiä. Valtuutettu muistuttaa, että televisio-ohjelmistoja koskeva tekstitysvelvollisuus on tullut lakiin jo vuonna 2011. Jo ennen kuin televisio- ja radiotoiminnasta annettuun lakiin lisättiin tekstitysvelvollisuus (733/2010) Yleisradion voitiin katsoa olleen velvoitettu tekstittämään ainakin osa lähetyksistään julkisen tehtävänsä vuoksi (laki Yleisradio Oy:stä, 7 §).

Asetusmuistiosta käy ilmi, että alueuutiset ovat merkittävin syy sille, miksi Yle ei pystyisi toteuttamaan kesäkuusta 2020 alkaen suorien lähetysten tekstitysvelvoitettaan 100-prosenttisesti. Tästä syystä valtuutettu ehdottaa poikkeamisen asettamista alueuutisten kohdalle sen sijaan, että poikkeaminen koskisi kaikkia suoria uutislähetyksiä vuoden 2020 loppuun saakka.

Tekstityksen osalta valtuutettu toteaa vielä, että puheentunnistustekniikan puutteellisuudesta on puhuttu kovin pitkään. Jotta tekniikka, oli se sitten puheentunnistustekniikka tai muu tekstitykseen liittyvä tekniikka, saataisiin varmasti kuntoon vuoden loppuun mennessä, tulee se oletettavasti Ylessä edellyttämään resurssien konkreettista kohdentamista ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettamista ja loppuunsaattamista.

Lausunnon lopuksi yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa esille viittomakielen tulkkauksen. Kun televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muutosta valmisteltiin, oli keskusteluissa esillä tekstityksen ja äänitekstityksen lisäksi myös viittomakielen tulkkaus.

YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen (SopS 26-27/2016) 21 artiklan mukaan sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeutta sanan- ja mielipiteenvapauteen, mukaan lukien vapaus etsiä, vastaanottaa ja välittää tietoja ja ajatuksia yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä käyttäen kaikkia valitsemiaan tämän yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä viestintämuotoja, muun muassa:

a) antamalla suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa vammaisille henkilöille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknologiaa käyttäen, jotka soveltuvat eri tavoin vammaisille henkilöille;

b) hyväksymällä sen, että vammaiset henkilöt käyttävät virallisessa vuorovaikutuksessaan viittomakieliä, pistekirjoitusta, puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä kaikkia muita valitsemiaan saavutettavia viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, sekä helpottamalla näiden käyttöä;

c) kehottamalla yksityisiä tahoja, jotka tarjoavat palveluja myös internetin välityksellä suurelle yleisölle, antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille saavutettavassa ja käyttökelpoisessa muodossa;

d) kannustamalla viestimiä, internetin välityksellä tietoa antavat tahot mukaan lukien, tekemään palvelunsa vammaisille henkilöille saavutettaviksi;

e) tunnustamalla viittomakielten käytön ja edistämällä sitä.

YK:n yleissopimuksen 30 artiklan mukaan sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään ja toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat muun ohella seurata televisio-ohjelmia, elokuvia, teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa saavutettavassa muodossa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä, että viittomakielen tulkkausta lisätään televisiolähetyksissä, ja että LVM ja YLE aktiivisesti edistävät tätä; viittomakielen tulkkaus on erityisen tärkeää uutis- ja ajankohtaisohjelmissa. On keskeistä havaita, että äidinkieleltään viittomakielisille henkilöille suomen- tai ruotsin kieli ovat vieraita kieliä, joiden osaamisessa on suuria eroja. 

17.04.2020