Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto työryhmän ehdotuksesta valtiohallinnon tehostetun viestinnän ohjeeksi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää hyvänä, että ohjeessa käsitellään yhdenvertaisuus- ja saavutettavuusteemaa ja, että yhdenvertaisuuslaki mainitaan keskeisenä säädöksenä viestintätoiminnalle. Ohjeessa huomioidaan hyvin eri kohderyhmät ja muistutetaan siitä, että kaikki kansalaiset eivät käytä verkkopalveluja tai sosiaalista mediaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytää kuitenkin ohjeen laatijoita kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin: 

Viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta 

Kaikilla viranomaisilla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Tämä koskee myös tehostetun viestinnän tilanteita. Olisi kannatettavaa, että viestintäohjeessa muistutetaan tästä velvollisuudesta. Yhdenvertainen viestintä ei tarkoita ainoastaan eri kohderyhmien huomioon ottamista viestinnän saavutettavuudessa ja esteettömyydessä vaan myös viestinnän sisältöä. Poikkeusoloissa on erityisen tärkeää, että viranomaisviestintä ei vahvista ennakkoluuloja tai nojaudu stereotypioihin ja, että viestinnän sisällössä ja ilmaisuissa otetaan huomioon eri ryhmien yhdenvertainen kohtelu. 

Saavutettava viestintä

Ohjeen luvussa 2.2 ”Viestintä on saavutettavaa ja tasapuolista” korostetaan ansiokkaasti saavutettavan ja monikanavaisen viestinnän tärkeyttä. Saavutettavuusnäkökulma näkyy kuitenkin heikommin ohjeen muissa luvuissa ja konkreettisissa suosituksissa. Esimerkiksi luvussa 2.6 ”Varautuminen ja säännöllinen harjoittelu on jokaisen tehtävä” olisi hyvä mainita saavutettavan ja selkokielisen viestinnän tärkeydestä päivittäisessä viestinnässä, jotta saavutettavuusajattelu on selkäytimessä myös poikkeusoloissa. 

Ohjeessa korostetaan saavutettavia ja esteettömiä verkkopalveluja sekä selkokielen käyttöä. Kun suunnitellaan saavutettavaa viestintää, on myös muistettava, että esimerkiksi sosiaalisen median työkaluissa on saavutettavuutta lisääviä työkaluja ja periaatteita, joita noudattaessa myös sosiaalisen median viestintä tavoittaa laajemman kohderyhmän. Esimerkkinä tästä on kuvien metatietojen käyttö ja videomateriaalien tekstitykset. 

Viittomakielinen viestintä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että viittomakielisen viestinnän tavoitteissa tulisi ohjeessa olla huomattavasti enemmän kunnianhimoa. 

Ohjeluonnoksessa sanotaan, että ”viranomaisten järjestämät tiedotustilaisuudet on suositeltava tulkata suomalaisella viittomakielellä kun kyseessä on kansalaisia koskeva kriisitilanne, suuronnettomuus, mahdollinen terrori-isku tai ilmaston ääri-ilmiöihin sähköverkkoon tai muuhun vastaavaan verrattavissa oleva häiriötilanne.” Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tätä suositusta riittämättömänä viittomakielisten henkilöiden palvelemiseksi poikkeusoloissa. 

Viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta säädetään yhdenvertaisuuslain lisäksi myös viittomakielilain 3§:ssä, jossa todetaan, että 

  ”Viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.”

Perustuslakivaliokunta totesi viittomakielilakia koskevassa mietinnössään (PeVM 10/2014 vp – HE 294/2014 vp) seuraavaa:

 Perustuslakivaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan huoleen viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumisesta.Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten, kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu (Valiokunnan lausuma-ehdotus). Valiokunta korostaa, että  viittomakieliä käyttävien oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota kaikilla hallinnonaloilla ja kehittää viittomakielisiä palveluja yhteistyössä viittomakielisen yhteisön kanssa.

Nykypäivänä videomateriaalin tuottaminen on nopeaa ja edullista. Ohjeluonnoksessa kannustetaan selvittämään käännöspalveluiden ympärivuorokautinen saatavuus. Tähän tulisi sisällyttää myös viittomakielet. Viittomakielisen tulkin avulla myös verkkosivutiedotteet ja sosiaalisen median viestit saataisiin helposti, esimerkiksi puhelimen kameralla kuvattuna, tehtyä myös viittomakielellä. 

Viranomaisten tulisi suomalaisen viittomakielien lisäksi tiedottaa myös ruotsalaisella viittomakielellä. Häiriötilanteessa on erityisen tärkeää, että henkilöt mahdollisuuksien mukaan saavat tietoa äidinkielellään. Kirjoitettu kieli on viittomakieltä äidinkielenään käyttävälle henkilölle vieraskieli. 

Lopuksi

Tehostetun viestinnän tilanteissa ihmisten tavoittaminen ja viestinnän ymmärrettävyyden varmistaminen on erityisen tärkeää. Turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen varmistamiseksi viranomaisviestinnän pitää olla sellaista, että ihmiset myös kokevat tul-leensa huomioiduksi. Yhdenvertaisuuden ja saavutettavan viestinnän riittävä huomioonottaminen arjessa luo hyvän perustan poikkeusoloja varten. 

09.10.2019