Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiohjelmaan VN/7835/2019 sekä Traficomin liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia kuvaavaan raporttiin 22/2019

Yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaisesti suunnitelmalla edistettävä yhdenvertaisuuden toteutumista

Kaikkia yhdenvertaisesti palvelevat liikenneratkaisut, liikennepalveluiden esteettömyys ja saavutettavuus ovat avaintekijöitä useiden perusoikeuksien toteutumiselle. Lausuntopyynnön mukaan valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla, tulee ohjaamaan Suomen liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Traficomin liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia kuvaavaan raportin mukaan 10 %:lla suomalaisista on joku liikkumisen este tai haitta (lähde: henkilöliikennetutkimus). 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että prosessissa on näin ollen erityisen tärkeää huomioida yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukainen viranomaisten velvoite edistää yhdenvertaisuutta. Nyt lausunnolla olevissa asiakirjoissa ei valtuutetun arvion mukaan ole riittävästi huomioitu yhdenvertaisuusnäkökohtia. Yhdenvertaisuuslain 5 §:n esitöissä todetaan mm. seuraavaa: Viranomaisen tulisi toimialallaan arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista esimerkiksi asioiden valmistelussa, päätöksenteossa, hallintotoiminnassa ja -tavoissa, johtamisessa, tulosohjauksessa ja tulossopimuksissa, taloussuunnittelussa, strategisessa suunnittelussa ja tiedotuksessa. Laajoissa tai muutoin merkitykseltään tärkeissä hankkeissa olisi arvioitava, vaikuttaako hanke syrjinnän vaarassa olevien ryhmien oikeuksiin, velvollisuuksiin tai asemaan. Viranomaisen toiminta voi kohdistua julkista hallintotehtävää hoitavaan yksityiseen. Viranomaisen tulisikin ottaa huomioon velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta toimialallaan myös, kun se esimerkiksi ohjaa tällaisen yksityisen toimintaa. (HE 19/2014).   

Suunnitelman valmisteluprosessissa on kuultava niitä erityisryhmiä edustavia tahoja, joilla on olennaisia näkemyksiä suunnitelman yhdenvertaisuusvaikutuksiin sekä liikennejärjestelmän nykytilan kehittämistarpeisiin yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmista. On hyvä, että liikenne- ja viestintäministeriö laajensi lausuntopyyntöään yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen mukaisesti myös vammaisia ja ikääntyneitä henkilöitä edustaville järjestöille. Valtuutettu kannustaa varmistamaan, että myös Traficomin liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia kuvaavaan raporttiin pyydetään näkemyksiä näiltä tahoilta. 

Traficomin raporttiluonnoksessa nostetaan osuvasti esille digitalisaation yhdenvertaisuusvaikutuksista se seikka, että mikäli liikkuminen edellyttää aina digitaalisten sovellusten käyttöä esimerkiksi kyydin tilaamiseen tai lipun ostoon, hankaloituu liikkuminen niillä käyttäjillä, joiden valmiudet digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen ovat heikot. Tämän kaltaisiin seikkoihin on järjestelmän kehittämisessä ja suunnitelmassa yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite huomioiden pureuduttava ja haettava ratkaisuja digitalisaation aiheuttamiin yhdenvertaisuusongelmiin. 

Erilaisten liikenteen uusien palveluiden (MaaS) kehittämisen osalta on olennaista varmistaa, että koko matka- ja palveluketju toimii tarvittavalla tavalla myös esimerkiksi vammaisten henkilöiden tarpeet huomioiden esteettömyys ja saavutettavuus toteutuen. 

Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseen ja CRPD-sopimuksen velvoitteisiin on kiinnitettävä huomiota

Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa mukaan lukien sen pohjana olevissa raporteissa kuten edellä viitatussa Traficomin raportissa, on kiinnitettävä erityistä huomiota erityisryhmiin kuten ikääntyneisiin ja vammaisiin henkilöihin. Erityisesti vammaisten henkilöihin yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen on huomioitava lausunnolla olevissa luonnoksissa esitettyä paremmin. 

Suomea sitova YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sisältää olennaisia velvoitteita, joita prosessissa on huomioitava ja pyrittävä niiden täysimääräiseen toteuttamiseen –esimerkiksi artiklat 5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 9 Esteettömyys ja saavutettavuus, 19 Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä ja 20 Henkilökohtainen liikkuminen. 

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sopimusta valvovan komitean kannanottoihin, joilla on täsmennetty artikloiden velvoitteiden sisältöä (esimerkiksi yleiskommentit artikloista 5, 9 ja 19).   

Lisätietoja sopimuksesta:
Sopimus
HE 284/2014
CRPD-komitean yleiskommentit

02.01.2020