Tiedotteet

Takaisin

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen vuosi – 2015

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen vuosi – 2015

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdään eniten syrjintäkanteluita viranomaistoiminnasta. Erityisesti kunnat nousevat tässä yhteydessä esiin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tänään julkaistusta vuosikertomuksesta käy ilmi, että syrjintää esiintyy laajasti myös tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa. 


Vuosikertomus vuodelta  on uuden viranomaisen, yhdenvertaisuusvaltuutetun, ensimmäinen. Kertomuksessa pohditaan valtuutetun keinoja puuttua syrjintään, käydään läpi uuden lainsäädännön vaikutuksia ja annetaan vinkkejä yhdenvertaisuussuunnitteluun. Kertomukseen sisältyy myös kansallisen ihmiskaupparaportoijan vuosikatsaus.


Kantelumäärät yhdenvertaisuusvaltuutetulle kasvussa – syrjijä useimmiten viranomainen 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen vuosi osoitti, että syrjintää esiintyy suomalaisessa yhteiskunnassa laajalti. Syrjintänä käsiteltyjä asiakastapauksia oli vuonna 2015 yhteensä 496 kpl, mikä on 73 % enemmän kuin vuonna 2014 vähemmistövaltuutetun aikana. Vaikka valtuutetulle tulevat yhteydenotot edustavat varmasti vain pientä osaa tapahtuvasta syrjinnästä, kaikilla syrjintäperusteilla* tuli kanteluita. Tämä kertoo siitä, että vuoden 2015 alussa voimaan tulleelle yhdenvertaisuuslain muutokselle oli tarvetta.

Merkittävässä osassa yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista kanteluista oli kyse syrjintäepäilystä viranomaisten palveluissa. Erityisesti kunnat nousevat esiin asiakastilastoissa.  

  • Viranomaisten osuus syrjintäepäilyissä on huomionarvoista, sillä viranomaisilla on erityinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Meille tulleista kanteluista huomaa, että usein kyse on syrjivistä rakenteista tai tietämättömyydestä, mutta myös asenteissa on muutettavaa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo.

 

Moni kokee syrjintää arkisissa tilanteissa. On ilmeistä, että palveluiden tarjoajat (esimerkiksi kaupat) eivät useinkaan ole tietoisia yhdenvertaisuuslain nykyisistä velvoitteista. Se, että kaikille tarjotaan samaa, ei aina riitä. Palvelun saavutettavuus voi edellyttää mukautuksia.

  • Juuri ratifioidussa YK:n vammaissopimuksessa korostetaan, että kaikki yhteiskunnan jäsenet pitää saada mukaan. Meille tulleista kanteluista huomaa selvästi, että vammaisia ei nähdä työntekijöinä, palveluiden ostajina tai kuluttajina. Tässä on vielä paljon tekemistä, Kirsi Pimiä toteaa.

 

Ihmiskaupparaportoijan vuosi - Esitutkintaviranomaiset tuntevat ihmiskaupan entistä paremmin

Kansallinen ihmiskaupparaportoija toteaa vuosikatsauksessaan, että ihmiskaupparikosten esitutkinta on parantunut ja esitutkintaosaaminen on lisääntynyt. Vuosien saatossa tietyille esitutkintayksiköille ja syyttäjävirastoille on kertynyt kokemusta ihmiskaupparikosten tutkinnasta ja syyttämisestä. Tämä näkyy entistä parempana rikosvastuun ja uhrien oikeuksien toteutumisena. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvissä jutuissa otetaan aikaisempaa paremmin huomioon, että hyväksikäytön seurauksilla, usein vakavalla psyykkisellä traumatisoitumisella ja uhrin olosuhteilla on vaikutusta hänen kykyynsä toimia rikosprosessissa.

 

Maastapoistamisen valvonta ensimmäistä kertaa esillä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomuksessa vuodelta 2015 esitellään ensimmäistä kertaa valtuutetun toista erityistehtävää, maastapoistamisen valvontaa. Kahden vuoden valvonnan jälkeen valtuutettu toteaa, että palautukset sujuvat asiallisesti, mutta kehitettävääkin on. Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisee laajemman raportin maastapoistamisen valvonnasta vuoden 2016 lopussa.

 

Lue lisää yllä olevista aiheista vuosikertomuksestamme.

 

*Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy.

20.06.2016

Tiedostot