Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen kertomus eduskunnalle: Syrjinnällä on monet kasvot - lakimuutoksia tarvitaan

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on luovuttanut ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle. Kertomus antaa katsauksen yhdenvertaisuuden tilasta Suomessa ja sisältää suosituksia eduskunnalle lakimuutoksista sekä muita valtuutetun kannanottoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.  Syrjintä näkyy asenteissa ja sitä ylläpidetään usein rakenteilla. Eniten syrjintäilmoituksia yhdenvertaisuusvaltuutettu saa vammaisilta henkilöiltä ja alkuperänsä takia syrjityiltä.

Yhteiskunnallinen tilanne on Suomessa muuttunut ihmisoikeusnäkökulmasta katsottuna haasteellisemmaksi. Se näkyy ennakkoluuloina, syrjintänä ja vihapuheena. Perus- ja ihmisoikeudet on kyseenalaistettu Suomessakin.

- Suomea kurittanut taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemisestä. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut, esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa.

- Yleisellä tasolla hyvinvointivaltio toimii, mutta sen pitäisi kannatella myös haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Perus- ja ihmisoikeuksille ei tule asettaa hintalappua kulloisenkin taloudellisen tilanteen tai hallituksen poliittisen suuntauksen mukaan, Pimiä jatkaa.

Toisaalta Suomessa on viime vuosinakin tehty paljon ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi niin lainsäädäntöä kehittämällä, kansainvälisiä sopimuksia hyväksymällä kuin kansalaisaktiivisuudellakin.

Valtuutetun tehtävänä on Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen ja kansallisen lainsäädännön toimivuuden seuranta.  Tämä tarkoittaa myös epäkohtien esiin nostamista.

Syrjintä vammaisuuden tai alkuperän perusteella tavallisin syy ottaa yhteyttä valtuutettuun

Yhteydenottomäärät yhdenvertaisuusvaltuutetulle ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Yleisimpiä ovat alkuperään ja vammaisuuteen liittyvät syrjintäyhteydenotot. Molempien syrjintäperusteiden osuus on yli 20 % kaikista yhteydenotoista. Rasismi ja syrjintä on monelle päivittäistä todellisuutta. Edelleenkään ulkomaisilla papereilla ei pääse ravintolaan, vammainen henkilö jää asemalle, ruotsinkielinen ei saa palvelua äidinkielellään tai romaninuori ei saa työharjoittelupaikkaa. Syrjintää kohtaavat eniten vähemmistöön kuuluvat, mutta kuka tahansa voi tulla syrjityksi esimerkiksi ikänsä takia. On oletettavaa, että suuri osa syrjinnästä yhä jää piiloon. Aliraportointi on merkittävä ongelma.

- Asenteet on kertomuksessamme usein toistuva sana. Aina ei ymmärretä, että syrjintä on ihmisoikeusrikkomus, kyse ei ole mistään mielensäpahoittamisesta, Pimiä sanoo.

- Syrjintään puuttumisessa ei ole kyse aina rahasta ja resursseista. Poliittisten päätöksentekijöiden ja julkisen hallinnon esimerkit asenteiden sekä syrjivien rakenteiden muuttamiseksi ovat tärkeitä, vinkkaa Pimiä.

Erityisesti julkisella puolella syrjintää perustellaan usein säännöillä ja ohjeilla, jotka näennäisesti kohtelevat kaikkia samalla lailla. Syrjintä syntyy siis rakenteissa ja yhteiskuntamme moninaisuuden unohtavissa normeissa. Yksityiset tahot taas selittävät usein, etteivät tienneet syrjinnän kiellon koskevan myös heitä. Joskus myös ennakkoluulot ja asenteet näkyvät selityksissä.

Yhdeksän lakimuutosehdotusta eduskunnalle yksilön oikeusturvaa vahvistamiseksi

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tulee antaa eduskunnalle kertomus joka neljäs vuosi. Ensimmäisessä kertomuksessaan valtuutettu antaa eduskunnalle yhdeksän suositusta, joista ensimmäinen koskee yhdenvertaisuuslain osittaista uudistamista.

Keskeinen ehdotus on muuttaa yhdenvertaisuuslakia niin, että yhdenvertaisuus työelämässä paranisi. Työelämässä syrjintää kokeneelle tulisi oikeus kannella yhdenvertaisuusvaltuutetulle, joka voisi ottaa kantaa syrjintään myös työelämässä. Tällä hetkellä työsyrjinnän viranomaisvalvonta kuuluu aluehallintovirastolle.

- Suomi poikkeaa muista eurooppalaisista maista siinä, ettei yhdenvertaisuutta edistävällä valtuutetulla ole oikeutta puuttua syrjintään työelämässä, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo. 

Työsyrjintä, esimerkiksi rekrytoinnissa, ei liiemmin tule viranomaisten tietoon eikä siihen puututa riittävästi. Aliraportointi liittyy erityisesti vähemmistöjen kokemaan syrjintään. Toisaalta monessa syrjintätapauksessa tehdään salaisia sovintoja. Tämä tarkoittaa, että työsyrjintä jää usein piiloon, Pimiä muistuttaa.

Eduskuntakertomus käsittelee valtuutetun toiminnan ja toimivallan kaikkia puolia: yhdenvertaisuutta, syrjintää, ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista, ihmiskaupan vastaista toimintaa ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa. Kertomuksessa on myös kahden keväällä 2018 julkaistun selvityksen tiivistelmät ja johtopäätökset. Selvitykset käsittelevät Maahanmuuttoviraston päätöksiä kansanvälisestä suojelusta sekä ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuutta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on tehtävä valvoa ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista. Eduskuntakertomuksessa valtuutettu esittää huolensa erityisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkenemisestä. Suosituksissa ehdotetaan ulkomaalaislain muutoksia sekä muita turvapaikanhakijoiden asemaa parantavia toimenpiteitä. Samoin ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamiseksi suositellaan lainsäädäntömuutoksia sekä muita toimenpiteitä.

16.04.2018