Tiedotteet

Takaisin

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Rakennetaan esteettömämpää Suomea - myös taloyhtiöille vastuuta esteettömyyden toteuttamisessa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Rakennetaan esteettömämpää Suomea - myös taloyhtiöille vastuuta esteettömyyden toteuttamisessa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on tänään luovuttanut valtuutetun vuosikertomuksen vuodelta 2018 uudelle pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerille Thomas Blomqvistille, joka vastaa oikeusministeriössä yhdenvertaisuusasioista. Valtuutetun vuosikertomukseen on poimittu vuoden 2018 ajankohtaisia teemoja muun muassa esteettömyyteen, asumiseen ja etniseen syrjintään liittyen. Vuosikertomuksessa on myös käyty läpi viime vuoden tapahtumia ihmiskaupan vastaisen työn, ulkomaalaisten oikeuksien sekä maasta poistamisen täytäntöönpanon valvonnan osalta.  Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee vuosikertomuksessaan, että taloyhtiöille tulisi suurempi vastuu vammaisten henkilöiden asumisolosuhteiden parantamisessa. Esteetön ympäristö on hyödyllinen kaikille, mutta erityisesti vammaisille henkilöille, ikääntyville ja lapsille. Myös tuore hallitus korostaa ohjelmassaan esteetöntä Suomea.

Syrjintä asuntomarkkinoilla

Syrjintä asuntomarkkinoilla, erityisesti asunnonhakijan alkuperän takia, on valitettavan tavallista. Toisaalta kyse voi olla syrjivistä käytännöistä asukasvalinnoissa, mutta myös esimerkiksi erityistarpeita tarvitsevat asukkaat joutuvat usein pulaan, jos vuokranantaja tai taloyhtiö ei jousta. Esimerkkejä yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista yhteydenotoista: ihmiset, joilla ei ole perinteisiä suomalaisia nimiä, kertovat, että vuokra-asunto jää nimen vuoksi saamatta, asuntoilmoituksissa on rajattu tietyt ryhmät kuten lapsiperheet, opiskelijat tai ulkomaalaiset pois hakijoiden joukosta, keuhkovammaisen astmaatikon on vaikea sitoutua vuoden vuokrasopimukseen ilman koeaikaa, koska ei voi tietää asunnon sopivuudesta terveydentilaansa ennen kuin on hetken asunnossa asunut. Myös hakulomakkeet saattavat olla esteellisiä.

Eräs asia, joka näyttää nousevan esille yhä useammin, on asuinrakennusten esteellisyys asukkailleen. Suuri osa asuinrakennuksista on yksityisiä asunto-osakeyhtiöitä. Taloyhtiöissä esille nousseita ongelmia ovat esimerkiksi sähkömopojen säilyttäminen, haluttomuus myöntää vammaispalveluille lupia tehdä muutostöitä sekä hissienremontointiin liittyvät käytänteet.

- On syytä arvioida, pitäisikö myös taloyhtiöillä olla laissa säädetty velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisille henkilöille. Taloyhtiö voi olla vastahakoinen tekemään asukkaalle tarvittavia muutoksia, esimerkiksi asentamaan luiska ulko-oven yhteyteen. Lainsäädäntö ei aseta yhtiölle velvoitteita edistää yhdenvertaisuutta, ja pahimmassa tapauksessa asukas joutuu muuttamaan, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu muistuttaa myös, että asunnon myyjä ja vuokranantaja sekä välittäjä voivat toimeksiannon perusteella arvioida ja valita vuokralaisensa, mutta eivät syrjivin perustein.

- Myyjä, vuokranantaja ja välittäjä voivat luonnollisesti edellyttää ostajalta ja vuokralaiselta muun muassa maksukykyä, mutta valintaa ei voi perustaa esimerkiksi henkilön alkuperään, kansalaisuuteen, uskontoon tai vammaisuuteen. Myyjä, vuokranantaja ja välittäjä syyllistyvät yhdenvertaisuuslain vastaiseen syrjintään, jos henkilöä ilman hyväksyttävää syytä kohdellaan epäsuotuisammin henkilöön liittyvän syyn perusteella, valtuutettu muistuttaa.

Asiakastyön tilastot

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleet yhteydenotot ovat vuoden 2018 aikana jälleen lisääntyneet. Vuonna 2018 yhdenvertaisuusvaltuutetun asiantuntijat käsittelivät yhteensä 1192 syrjintäyhteydenottoa. Niistä uusia vireille tulleita syrjintäasioita oli 924, mikä on lähes 20 % enemmän kuin vuonna 2017. Vammaisuus oli vuonna 2018 yleisin syrjintäperuste, jonka vuoksi valtuutettuun otettiin yhteyttä. Aiempina vuosina alkuperään liittyvät yhteydenotot ovat olleet yleisempiä. Ikäsyrjintään liittyvät tapaukset ovat myös lisääntyneet. Vuoden 2018 asiakastilastot löytyvät vuosikertomuksesta sivulta 14.

Valtuutetulla oikeus tulla kuulluksi oikeusprosessissa

Valtuutetulle on yhdenvertaisuuslain soveltamista koskevassa asiassa oikeusprosessin aikana varattava mahdollisuus tulla kuulluksi yhdenvertaisuuslain 27 §:n mukaisesti. Nämä lausunnot liittyvät yhdenvertaisuuslainsäädännön tulkintaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tuomioistuimille ja syyttäjille antamissaan lausunnoissa kiinnittänyt huomiota myös yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen määrään. Vuonna 2018 valtuutettu antoi yhteensä 24 lausuntoa syyttäjille ja tuomioistuimille yhdenvertaisuuslain 27 §:n nojalla. Näistä puolet, 12 annettiin syyttäjille, 3 käräjäoikeuksille, 5 hallinto-oikeuksille ja 4 korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Näistä lausunnoista on poimittu otteita vuosikertomukseen.

Yhdenvertaisuuslaki 15 § 

Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.
Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.

Yhdenvertaisuuslaki: 27§

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kuuleminen Tuomioistuimen on sen käsiteltävänä olevassa, tämän lain soveltamista koskevassa asiassa varattava yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi siltä osin kuin asia kuuluu valtuutetun toimivaltaan. Syyttäjän on ennen syytteen nostamista rikoslain 11 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta varattava valtuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi.

17.06.2019