Toiminta

Takaisin

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän puhe Saamelaisnuorten konferenssissa 17.11.2015

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän puhe Saamelaisnuorten konferenssissa 17.11.2015

 

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin – yhdenvertaisuuslain mahdollisuudet

Kiitos kutsusta tähän konferenssiin ja mahdollisuudesta puhua teille.

Haluan yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimia parhaani mukaan saamelaiskulttuurien ja saamen kielten säilymisen puolesta ja saamelaisten yhdenvertaisten oikeuksien puolesta niin alkuperäiskansana kuin yksilöinä. Kiitän lämpimästi hyvästä yhteistyöstä eri saamelaistoimijoiden kanssa. Toivon, että yhteistyö jatkuu ja vahvistuu.

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Tämä asia tunnetaan ja ymmärretään Suomessa vielä liian huonosti. Kun tullaan konkreettisiin lakiesityksiin ja oikeuksien toteutumiseen palveluissa, kuten koulussa ja varhaiskasvatuksessa, oikeudet alistetaan usein taloudelle ja alkuperäiskansan asema unohtuu.

Onneksi tänä vuonna on koettu myös hienoja hetkiä, kun kolttien Gramota-arkisto julistettiin osaksi Unescon Maailman muisti -luetteloa. Lämpimät onnittelut siitä! Myös uudempi saamelaiskulttuuri saavuttaa jatkuvasti uusia aluevaltauksia taiteen eri alueilla. Nuoret tekijät ovat tässä avainasemassa. He kommentoivat kriittisesti yhteiskuntaa ja saamelaisyhteisöä itseään. Samalla he vaalivat ylpeästi omaa kulttuuriperintöään ja luovat sille uusia muotoja vuorovaikutuksessa vanhempien sukupolvien kanssa.

Tämän vuoden maaliskuussa saamelaisnuoret osoittivat Helsingissä mieltään ILO169-sopimuksen ratifioinnin kaatumista vastaan. Osa oli kääntänyt saamenpukunsa nurinpäin ja osa pukeutunut mustaan muovisäkkiin. Tämä on voimakas viesti siitä, että monet saamelaiset kokevat, että heidän ääntään ei ole kuultu, kun tärkeitä uudistuksia on kerta toisensa jälkeen viivytetty tai pyörretty.

Parhaillaankin on meneillään lainsäädäntöprosesseja, jotka vaikuttavat keskeisesti saamelaisten elämään. Metsähallituslakiin on tärkeää saada heikentämiskielto saamelaisten oikeuksien osalta. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ei saa johtaa saamelaislasten kielellisten oikeuksien heikkenemiseen.

Yhdenvertaisuuslaki uudistui vuoden 2015 alussa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on lain mukaan edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintää. Haluan kertoa nyt lyhyesti, mitä tämä tarkoittaa ja erityisesti saamelaisten näkökulmasta.

Laki määrää, että viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien on edistettävä yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti. Yhdenvertaisuussuunnittelussa on otettava huomioon myös saamelaiset. Tämä tarkoittaa, että eri viranomaisten ja esimerkiksi koulujen olisi selvitettävä, millä tavoin saamelaisten yhdenvertaisuus toteutuu niiden toiminnassa tällä hetkellä ja päätettävä toimista, joilla tilannetta parannetaan. Opetus on järjestettävä syrjinnän vaarassa olevien oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeet huomioon ottavalla tavalla.

Parhaat edistämistoimet saadaan aikaan yhteistyöllä ja saamelaisia kuunnellen. Opetus ja varhaiskasvatus ovat viime aikoina nousseet yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa eniten esiin, kun kyse on saamelaisten oikeuksista. Olemme tukeneet saamelaisia eri paikkakunnilla laadukkaan saamenkielisen varhaiskasvatuksen saamisessa. On hienoa, että joissain kunnissa myös kotiseutualueen ulkopuolella, kuten Oulussa ja sittemmin Rovaniemellä, on löytynyt tahtoa järjestää saamelaislasten omaa kieltä ja kulttuuria tukeva varhaiskasvatus hyvällä tavalla.

Toivon, että myös saamenkielisen opetuksen ja vähintään saamen kielten opetuksen järjestäminen kouluissa tapahtuisi yhä useammalla paikkakunnalla sujuvasti. Saamelaisten kotiseutualueen kunnilla on käytettävissään saamenkieliseen opetukseen tarkoitetut valtionavustukset, joiden tulisi kattaa opetuksen kustannukset.

Myös perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistukset kannustavat kuntia oman kielen tukemiseen ja opettamiseen. Opetuksen pitää 1.8.2016 alkaen aiempaa selvemmin tukea oppilaan kaikkia omia kieliä. Kouluilla on monia mahdollisuuksia hyödyntää ja edistää monikielisyyttä esimerkiksi tiedonhaussa tai oppimistehtävien tekemisessä silloinkin, kun mikään saamen kielistä ei ole opetuskieli. Tärkeää on myös huolehtia, että oikeutta puhua omaa äidinkieltään ei rajoiteta opinnoissa tai työelämässä.

Yhdenvertaisuussuunnittelun avulla voidaan systemaattisesti ja ennakoiden suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi toimia, joilla varmistetaan pätevän saamenkielisen opetushenkilökunnan saatavuus. Käytössä on jo nyt esimerkiksi oppisopimuskoulutusta. Saamelaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus yhtä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen omilla kielillään kuin muillakin lapsilla ja nuorilla Suomessa. Tulevaisuuden tavoitteena on muun muassa, että ylioppilastutkinto olisi mahdollista tehdä kokonaan kaikilla saamen kielillä.

Jo aiempi yhdenvertaisuuslaki suojasi laajasti syrjinnältä etnisen alkuperän perusteella. Kieleen liittyvä suoja kuitenkin vahvistui lakiuudistuksessa. Tuomioistuimessa voi nyt saada hyvitystä myös kieleen perustuvan syrjinnän tapauksessa.

On tärkeää, että kaikkeen syrjintään puututaan. Syrjintäepäilystä voi ilmoittaa yhdenvertaisuusvaltuutetulle helposti puhelimitse, sähköpostitse tai nettilomakkeella. Suunnittelemme myös modernimpaa toimintatapaa, chat-päivystystä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu auttaa selvittämään, onko kyseessä syrijntä vai ei. Aina huonossa kohtelussa ei ole kyse syrjinnästä. Syrijntäepäilyjä koskeva tieto auttaa myös meitä hahmottamaan, millaista syrjintää ja häirintää saamelaisia kohtaan esiintyy tällä hetkellä.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää myös häirinnän. Henkilön ihmisarvoa loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos sillä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä voi kohdistua myös ryhmään. Katson, että esimerkiksi stereotyyppisten ja loukkaavien mielikuvien levittäminen saamelaisista tai esimerkiksi saamenpuvun vääristelevä käyttö voi täyttää häirinnän kriteerit. Häirintään puuttumisen tekee joskus hankalaksi se, että sitä puolustellaan huumorilla. Puuttuminen ja julkinen keskustelu asiasta on silti tärkeää. Hyvä huumori ei sulje ulos tai nöyryytä, vaan havainnoi terävästi meidän kaikkien yhteiskuntaa.

Viime aikoina yhdenvertaisuusvaltuutettu on yhä useammin painottanut sovintoneuvotteluja syrjintätapauksissa. Sovintosopimuksessa tyypillistä on, että syrjinyt taho myöntää syrjinnän ja pyytää sitä anteeksi sekä antaa syrjinnän kohteelle jonkin hyvityksen, joka voi olla myös rahallinen. Neuvottelun ja sovittelun etu on, että molemmat osapuolet välttävät usein pitkään ja kalliin oikeusprosessin ja osapuolten yhteistyö voi jatkua paremmin. Sovittelu tapahtuu aina osapuolten suostumuksella. Tästä keräämme jatkuvasti lisää kokemuksia.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen arjessa on monimutkaisempi asia kuin lain kirjain. Asenteet ovat keskiössä. Ennaltaehkäisevät toimet ja asennekasvatus ovat tärkeitä syrjinnän vähentämisessä.

Kun kohtaat tai epäilet syrjintää, ole yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Kysy neuvoa. Kerro, mitä kuuluu. Olemme käytettävissänne.

Giitu, takkâ, späässeb! Kiitos!

18.11.2015