Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän avaussanat Oodi yhdenvertaisuudelle -keskustelupaneelissa
Yhdenvertaisuus on yksi demokratian ja oikeusvaltion keskeisimmistä oikeuksista ja arvoista. Perus- ja ihmisoikeudet tai yhdenvertaisuus eivät ole mielipidekysymyksiä eivätkä vain hyviä päiviä varten. Niiden tärkeys korostuu yhteiskunnallisesti haastavissa tilanteissa.
Likabehandling – jämlikhet är en central rättighet i en demokrati och rättsstat. De mänskliga rättigheterna är ingen åsiktsfråga och de skall inte följas bara under goda dagar utan framför allt då ett samhälle står inför utmaningar.
Syrjintä on vakava asia, se rikkoo ihmisoikeuksia eikä siihen pidä koskaan suhtautua olankohautuksella tai mielensä pahoittamisena. Perus- ja ihmisoikeudet takaavat turvan kaikille, ja suojaa tarvitsevat erityisesti yhteiskunnassa heikoimmissa asemissa olevat ihmiset.
Vaikka Suomessa on tehty töitä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi viime vuosinakin, yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut ihmisoikeusnäkökulmasta katsottuna haasteellisemmaksi. Se näkyy ennakkoluuloina, syrjintänä ja vihapuheena - rasismina. Perus- ja ihmisoikeudet on kyseenalaistettu.
Rasismin laajuuden hahmottaa parhaiten henkilö, johon rasismi kohdistuu omakohtaisesti. Mutta rasismin yleisyydestä kertovat myös monet tutkimukset, yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevat yhteydenotot ja poliisin viharikostilastot. Taustalta löytyy usein ihonväriin, nimeen tai uskontoon liittyviä ennakkoluuloja. Rasismi voi ilmetä vihapuheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat ulos osan ihmisistä. Kielteisiä asenteita näkyy myös suhtautumisessa kansallisiin kielivähemmistöihin, kuten suomenruotsalaisiin, saamelaisiin ja romaneihin.
I Finland har åsiktsklimatet, ur ett människorättsperspektiv, blivit svårare under de senaste åren. Det här märks som fördomar, diskriminering och hatretorik, som också riktas mot finlandssvenskarna.
Poliittiset päättäjät ja muut näkyvässä asemassa olevat henkilöt toimivat tahtomattaankin esimerkkeinä. Heidän sanoillaan tai esittämillään väitteillä voi olla yksittäistä tekoa laajempi vaikutus asenneilmapiiriin ja ihmisten käytökseen. Sananvapaushan ei oikeuta loukkaamaan kenenkään ihmisarvoa.
Suomessa on ihmisryhmiä, joiden täysimääräinen pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut. Yleisellä tasolla tarkasteltuna hyvinvointivaltio toimii, mutta sen täytyy kannatella myös haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden kyky ja mahdollisuudet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksia ovat heikommat. Perus- ja ihmisoikeuksille ei tule asettaa hintalappua kulloisenkin taloudellisen tilanteen tai hallituksen poliittisen suuntauksen mukaan.
Usein yhdenvertaisuus näyttää valtaväestön silmin katsottuna olevan kunnossa, mutta tosiasiassa ei sitä ole. Yhteiskunta ja sen palvelut on tavattu rakentaa vain tietylle osalle väestöä. Vammaisten henkilöiden täysimääräinen ja yhdenvertainen osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa ei kehity eikä toteudu ilman merkittävää asenteiden muutosta. Yhteiskunnan rakentamisen lähtökohdaksi on otettava kaikille esteetön ja saavutettava yhteiskunta. Esteetön yhteiskunta on perusedellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle ja se ottaa huomioon myös ikääntyvän väestön tarpeet ja siitä hyötyy moni esimerkiksi sairastumisen, onnettomuuden tai vanhemmuuden myötä.
Rakenteellisiin ongelmiin puuttuminen vaatii poliittisilta päätöksentekijöiltä tahtoa ja asian laajempaa tarkastelua. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaaminen, moninaisuuden näkeminen voimavarana ja erilaisten tarpeiden huomioiminen yhteiskunnan rakentamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa edistää kaikkien osallisuutta ja antaa parhaat lähtökohdat hyvinvoivalle ja vahvalle Suomelle.
Muistatteko miksi ihmisoikeussopimukset on laadittu? Siksi, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja siksi häntä pitää kohdella yhdenvertaisesti. Ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kannattaa puolustaa - aina.
Tämän paneelikeskustelun järjestävät yhdenvertaisuusvaltuutettu, etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO, vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE ja yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta. Haluan meidän kaikkien puolesta sanoa Tervetuloa, välkomna, Bures boahtin!
Paneelikeskustelun juontavat Yagmur Özberkan ja Jaana Tiiri – olkaa hyvät.
Keskustelutilaisuus on nähtävissaä yhdenverataisuusvaltuutetun Youtubekanavalla ja viittomakielisellä tulkkauksella.
07.03.2019
