Tiedotteet

Takaisin

Venäjänkielisten asemaa selvitetty

Venäjänkielisten asemaa selvitetty

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin ja nopeimmin kasvava maahanmuuttajaryhmä. Vähemmistövaltuutetulle laadittu selvitys osoittaa, ettei tätä resurssia täysin tunnisteta. Vaikka venäjän kielen merkitys sinänsä ymmärretään, maahan muuttaneiden kielen ja kulttuurin tuntemusta ei ole täysin hyödynnetty. Venäjänkielisiin kohdistuu myös edelleen negatiivisia asenteita esimerkiksi kouluissa. Työelämässä heidän oikeutensa eivät aina toteudu.

Toisaalta selvitys kertoo kaksikielisyyden mahdollisuuksista. Esimerkiksi nuoret venäjänkieliset pystyvät toimimaan joustavasti molemmilla kielillä. Vähemmistövaltuutettu ehdottaakin kaksikielisyyden tukemista jo varhaiskasvatusvaiheessa sekä kielten opetuksen kehittämistä.

Venäjänkieliset ovat suurehko kielellinen vähemmistö, jonka tulee voida osallistua yhteiskuntaan eri tavoin. Vähemmistövaltuutettu ehdottaa viranomaisten ja venäjänkielisen yhteisön vuoropuhelun kehittämistä. Venäjänkielinen uutistarjonta antaisi myös äskettäin maahan muuttaneille mahdollisuuden seurata Suomen tapahtumia.

Vähemmistövaltuutettu käynnisti viime toukokuussa selvityksen "Venäjänkielisenä Suomessa 2008". Selvityksen tarkoituksena on luoda yleiskatsaus Suomen venäjänkielisen väestön tilanteeseen ja niihin kysymyksiin, joita haastateltavat venäjänkieliset ovat itse halunneet nostaa esiin. Selvityksen käynnistämistä suunniteltiin yhdessä Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton FARO ry:n kanssa. Selvityksen tekijänä on Jekaterina Tanttu.

Selvityksessä tarkastellaan venäjänkielisten osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan, heidän kokemuksiaan suomalaisesta koulumaailmasta ja työelämästä sekä mm. mediasta. Selvityksessä käy ilmi osallistumisoikeuksien puutteellinen toteutuminen, joka näkyy mm. yhdistysten projektiluontoisena rahoituksena sekä venäjänkielisen median vähäisenä tukemisena. Suomalaisen venäjänkielisen median kehittämiseen tuleekin panostaa enemmän. Yleisradiolla on tässä erityinen rooli, ja esimerkiksi venäjänkielisen uutistarjonnan kehittäminen olisi ajankohtaista.

Lisäksi haastateltavat toivat esiin vuoropuhelun ja yhteistyön puutteita mm. suhteessaan viranomaisiin. Nämä seikat puoltaisivat yhteistyökanavien parantamista. 

Selvityksen mukaan koulujen kielten opetuksessa nähdään tällä hetkellä puutteita. Se näkyy mm. äidinkielen opetuksen määrän riittämättömyytenä ja vaihtelevana opetuksen tasona. Myös tutkintojen rinnastamisjärjestelmän toiminnassa kuin työelämän asenteissakin on parantamisen varaa. 

Lisätietoja: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, p. (09) 160 43445.

Venäjänkielisenä Suomessa

25.02.2009