Tiedotteet

Takaisin

Uhrien tunnistaminen edelleen ihmiskauppatyön suurin haaste

Uhrien tunnistaminen edelleen ihmiskauppatyön suurin haaste

Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva vähemmistövaltuutettu on huolissaan siitä, ettei ihmiskaupan uhreja edelleenkään tunnisteta. Tuoreessa vuosikertomuksessaan raportoija toteaa, ettei voimassa oleva lainsäädäntö ja viranomaisten toimintatavat vielä näytä tukevan ihmiskaupan vastaista työtä.

Ihmiskauppa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö on Suomessa yleisempää kuin usein kuvitellaan: ihmiskaupan uhreja ei kuitenkaan tunnisteta, eikä heidän avuntarpeisiinsa reagoida usein silloinkaan, kun auttajat ovat tekemisissä ihmiskaupan uhrien kanssa.

Tällä hetkellä erityinen huolenaihe on seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon liittyvän ihmiskaupan tunnistaminen. Syyskuuhun 2011 mennessä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään oli ohjautunut alle 10 Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunutta henkilöä. Tämä on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellista. Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 2009 julkistaman selvityksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa maailmalla tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on joutunut nimenomaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ovat yhdessä toteuttaneet tiedotuskampanjan jonka tavoitteena on lisätä ihmiskauppatietoutta Suomessa ja parantaa ihmiskaupan tunnistamisvalmiuksia. Kampanja "Työ jota kukaan ei halua tehdä" näkyy sekä printtilehdissä ympäri maata että verkossa, radiossa ja Helsingissä myös ulkomainontana tämän viikon aikana.

- Ihmiskauppa on Suomessa vielä tunnistamaton, tuntematon ja näkymätön ilmiö. Toivomme, että kampanjaamme tutustuvat tiedostaisivat, että ihmiskauppa on vakava ihmisoikeushaaste myös Suomessa. Toivomme tavallisten ihmisten valpastuvan ja aktivoituvan esimerkiksi ottamalla yhteyttä viranomaisiin ja päättäjiin, joilla on mahdollisuuksia puuttua ihmiskauppaan. Tavoitteena tulisi olla, että yhä useammat ihmiskaupan uhrit saisivat tarvitsemansa avun ja ihmiskaupparikoksen tekijät ansaitsemansa tuomion. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, jos niin halutaan, Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta ja Lauramaria Havu IOM Helsingistä toteavat.

Kampanja on osa Euroopan unionissa 18.10. vietettävän ihmiskaupan vastaisen päivän ohjelmaa.

Suomi on vuosittain arviolta jopa satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Ihmiskaupan uhrit voivat olla naisia, lapsia tai miehiä. Suomessa ihmiskauppaa ilmenee ainakin prostituutio- ja paritustoiminnassa. Ulkomaalaisten työntekijöiden ja maahanmuuttajien hyväksikäyttäminen esimerkiksi kotitalouksissa, ravintola-, rakennus-, siivous-, metalli-, kuljetus- ja puutarha-aloilla voi täyttää ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön.

Ihmiskaupan vastainen kampanja

Lisätietoa: Ylitarkastaja, OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Kansallisena ihmiskaupparaportoijana vähemmistövaltuutettu seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, valvoo ihmiskaupan vastaista toimintaa ja antaa ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja toiminnan kehittämiseksi ja ihmiskaupan uhrien aseman ja oikeuksien edistämiseksi. Ihmiskaupparaportoijan puoleen voivat kääntyä niin viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat kuin ihmiskaupan uhritkin. Ihmiskaupparaportoija antaa oikeudellista neuvontaa ja voi myös avustaa ihmiskaupan ja rinnasteisten rikosten uhreja heidän oikeuksiensa turvaamisessa.

Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM on työskennellyt ihmiskaupan vastaisten toimien edistämiseksi vuodesta 1994 lähtien. IOM:n ihmiskaupan vastaisen työn tavoitteena on vahvistaa järjestön kumppaneiden - hallitusten ja kansalaisjärjestöjen - kapasiteettia ihmiskaupan vastaisissa toiminnoissa. Tavoitteena on saavuttaa kestäviä tuloksia tarjoamalla suojaa ja tukea ihmiskaupan uhreiksi joutuneille naisille, lapsille ja miehille, lisäämällä tietoisuutta ihmiskaupasta ja tukemalla uhrien oikeuksien toteutumista. Ihmiskaupan vastainen työ on yksi IOM:n päätoiminnoista.

17.10.2011