Tulli vahvistaa yhdenvertaisuusosaamistaan valvontakäytännöissä

Tulli ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat käyneet läpi Tullin käytäntöjä, ohjeita ja koulutusta yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi Tullin työssä. Yhteistyön tuloksena Tulli kehittää nykyistä koulutustaan ja ohjeistustaan syrjinnän ehkäisemiseksi.

Tullin toimintatavoista nousi keskustelu julkisuudessa maaliskuussa 2019 Vaasan satamassa tehdyn henkilöllisyystarkastuksen yhteydessä. Valtuutettu otti keväällä yhteyden Tulliin selvitettäväkseen, miten Tulli valvontatoiminnassaan huomioi etnisen syrjinnän kiellon ja edistääkseen Tullin käytäntöjen yhdenvertaisuutta. Aloite johti useisiin tapaamisiin ja keskusteluihin yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Tullin välillä.

Keväisessä tapauksessa oli kyse siitä, oliko Tulli toiminut yhdenvertaisuuslain mukaisesti tilanteessa Vaasan satamassa, jossa tavoittaakseen tietyn henkilön tullitarkastukseen, Tulli oli pysäyttänyt osan laivasta nousseista matkustajista. Pysäytetyt matkustajat olivat kaikki tummaihoisia henkilöitä.

Tulli oli, valtuutetulle annetun selvityksen mukaan, tehnyt oletuksen etsittävän henkilön ihonväristä hänen nimeä ja kansalaisuutta koskevan tiedon perusteella. Tullilla oli valvontaa suorittaessaan ja kyseistä henkilöä etsiessään ollut käytettävissään henkilön nimi, sukupuoli, ikä ja kansalaisuus.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esitti Tullille näkemyksenään, että kyseisessä tilanteessa ei välttämättä ollut yhdenvertaisuuslain edellyttämällä tavalla oikeasuhtaista tukeutua olettamaan henkilön ihonväristä. Valtuutettu katsoo, että Tullin olisi tullut varmistaa, että yksittäisille tullivirkailijoille on annettu riittävää koulutusta ja ohjeistusta siitä, miten ja missä määrin etnisyyttä ja erityisesti oletetusta etsityn henkilön ihonväristä voi käyttää valvontatoiminnassa sekä milloin sitä ei tule tehdä. Tämän kaltaista tapauskohtaista punnintaa edellyttävää harkintaa on erittäin vaikea tehdä ilman koulutusta, jossa käsitellään perusteellisesti syrjinnän kieltoa.

Prosessin tuloksena Tulli kehittää nykyistä koulustaan ja ohjeistustaan. Tulli toteuttaa valvontaa suorittaville henkilöille syrjinnän kieltoa käsittelevän koulutuksen ja laatii syrjinnän kiellon huomioivan ohjeistuksen. Lisäksi Tulli tekee parhaillaan päivitettävän yhdenvertaisuussuunnitelmansa pohjaksi perusteellisen toiminnan arvioinnin syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma on yhdenvertaisuuslaissa kaikilta viranomaisilta vaadittu suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tullin pääjohtaja Hannu Mäkisen mukaan Tulli haluaa edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan:  

- Tulli ei harjoita syrjintää eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Käytännön tilanteissa voi syntyä asetelmia, jotka voivat aiheuttaa syrjinnän piirteisiin liittyvää pohdintaa. Tilanteet saattavat varsinkin aikapulassa olla vaikeasti arvioitavissa. Tulli on kouluttanut henkilökuntaansa, jotta työntekijöillä on valmiuksia arvioida käytännön tilanteita niin, ettei niistä nousisi mahdollisia syrjintäepäilyksiä. Koulutusta on kuitenkin syytä tehostaa ja syventää tämän vaativan aihealueen osalta. Tulli on mielellään yhteistyössä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulli on myös päivittämässä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaansa. Tämä työ ja siihen liittyvä koulutus antavat osaltaan mahdollisuuden syrjinnän ehkäisyyn tähtäävien asioiden käsittelyyn, pääjohtaja Hannu Mäkinen sanoo.  

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on tyytyväinen Tullin kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

- Hienoa, että Tulli on nyt syksyllä tehostanut toimintansa kehittämistä syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Olennaista on, että yksittäiset virkamiehet saavat jatkossa riittävää ohjeistusta ja koulutusta valittujen keinojen oikeasuhtaisuuden arvioimiseksi suhteessa toimien tavoitteeseen kulloisessakin tilanteessa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa.

Erilainen kohtelu etnisyyden perusteella voi vain harvoin olla hyväksyttävää

Syrjintää ehkäistäessä ja sitä myös konkreettisessa tilanteessa arvioitaessa on huomioitava yhdenvertaisuuslaki, perustuslaki sekä relevantti kansainvälinen ja EU-oikeus ja niitä koskeva oikeuskäytäntö. Syrjintäperusteista etninen alkuperä on erityisen vahvasti lainsäädännössä suojattu ominaisuus ja siihen perustuva erilainen kohtelu voi vain harvoin olla hyväksyttävää. Käytännössä viranomaisella on yleensä käytettävissä erilaista taustatietoa, joten yksinomaan ihonvärin perusteella ketään ei tule valita viranomaisen toimenpiteen kohteeksi – tämä olisi selvästi kiellettyä etnistä syrjintää.

Etsintäkuulutettua tai lainvastaisesta toiminnasta epäiltyä henkilöä etsittäessä turvallisuusviranomaisilla on tilanteesta riippuen erilaista taustatietoa käytettävissään. Käytettävissä saattaa olla melko tarkat tuntomerkit henkilön ulkonäöstä tai esimerkiksi nimi, sukupuoli, ikä ja kansalaisuus. Ellei etsitystä henkilöstä ole valokuvaa tai muutoin tuntomerkkejä hänen ulkonäöstään kuten ihonväristä, on yhdenvertaisuuslain perusteella tilannekohtaista, saako viranomainen antaa merkitystä etsityn henkilön nimestä tai kansalaisuudesta tehdyille oletuksille henkilön ihonväristä.

Merkityksellisiä seikkoja tässä punninnassa ovat viranomaistoiminnalla turvattavan tavoitteen painavuus, kuten rikosepäilyn vakavuus, sekä valittujen keinojen oikeasuhtaisuus suhteessa kyseiseen tavoitteeseen ja tilanteeseen. Ihmisten erilainen kohtelu alkuperän johdosta ei ole sallittua hyväksyttävässäkään tarkoituksessa kuten rikoksesta epäillyn henkilön löytämiseksi, jos käytetty keino on kyseisessä tilanteessa epäasianmukainen tai ylimitoitettu. Syrjintää on myös se, jos turvautuminen oletukseen ihonväristä ei ole tarpeen sen vuoksi, että etsitty henkilö voidaan tavoittaa jollakin muulla, yhdenvertaisen kohtelun kanssa paremmin sopusoinnussa olevalla keinolla. Se, kuinka laajasta joukosta henkilöä tavoitellaan, on myös olennainen seikka arvioinnissa.

Mikäli siis Tulli tai esimerkiksi poliisi harkitsee etsittävän henkilön tavoittamisessa merkityksen antamista oletukselle ihonväristä, on tilanteessa aina tehtävä yhdenvertaisuuslain edellyttämä punninta hyväksyttävästä tavoitteesta ja käytetyn keinon oikeasuhtaisuudesta. 

Yhdenvertaisuuslaissa säädetään syrjintäperusteista, syrjinnän muodoista sekä siitä, että syrjintä voi perustua myös henkilöä koskevaan oletukseen.Syrjinnän arvioinnissa ei ole merkitystä, onko tekijän tarkoituksena ollut syrjiä eli merkitystä ei ole sillä, onko toiminnalla ollut esimerkiksi rasistinen tai muu syrjivä motiivi. Syrjinnän taustalla ei läheskään aina ole tiedostettu tai edes tiedostamaton kielteinen tarkoitus – usein syrjintä johtuu siitä, että toiminta nojautuu tunnistamattomiin syrjiviin käytäntöihin tai rakenteisiin tai koulutuksen puutteeseen syrjimättömästä toimintatavasta.

Turvallisuusviranomaisten on edistettävä yhdenvertaisuutta

Viranomaisilla on yhdenvertaisuuslaissa säädetty erityinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisten on siten muun muassa varmistettava, että henkilöstölle on annettu riittävä ohjeistus, jotta osataan toimia syrjinnän kielto huomioiden. Turvallisuusviranomaisten kuten Tullin on erityisen tärkeää varmistaa, että niiden toimintatavoilla ei loukata etnisen syrjinnän kieltoa.

Jo pelkillä henkilöiden kokemuksilla etnisestä syrjinnästä on vakavia, yksilöä laajemmalle ulottuvia kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan etnisen syrjinnän kokemukset muun muassa vähentävät luottamusta viranomaisiin ja aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta yhteiskunnasta. Turvallisuusviranomaisten onkin varmistettava, ettei niiden toiminnasta syntyisi tarpeettomasti kokemuksia etnisestä syrjinnästä. Toimenpiteen kohteeksi joutuneelle henkilöille on myös tärkeää perustella toimenpide, mikäli tämä kyseisessä tilanteessa on suinkin mahdollista.

27.11.2019