Tiedotteet

Takaisin

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: hedelmöityshoitoon päästävä julkisessa terveydenhuollossa yhdenvertaisin perustein

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: hedelmöityshoitoon päästävä julkisessa terveydenhuollossa yhdenvertaisin perustein

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan hedelmöityshoitoihin pääsy julkisessa terveydenhuollossa on ratkaistava yhdenvertaisin perustein. Valtuutettu on vienyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tapauksen, jossa naisen kanssa parisuhteessa olevalta naiselta evättiin pääsy hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu vie vuonna 2015 voimaan tulleen uuden yhdenvertaisuuslain perusteella lautakuntaan seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän syrjintätapauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää menettelyä yhdenvertaisuuslaissa kiellettynä syrjintänä.  ”Lapsettomuus koskettaa perhemuodosta riippumatta. Hedelmöityshoitojen rajaaminen vain eri sukupuolta olevien parien mahdollisuudeksi on syrjintää”, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo. Monet ryhmät, kuten yksin hoitoa hakevat naiset, naisparit, transsukupuoliset, HIV-positiiviset henkilöt ja vammaiset henkilöt eivät ole saaneet hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki vahvisti naisparien ja yksin hoitoa hakevien naisten oikeuksia näihin hoitoihin. Useat terveydenhuoltoa ohjaavat ja valvovat viranomaiset ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. ”Tuntuu väärältä olla eriarvoinen, ikään kuin kakkosluokan kansalainen. Miksi joudun taistelemaan oikeudesta perheeseen?”, kuvailee tuntojaan yhdenvertaisuusvaltuutetulle kannellut asiakas.

Kantelun tehneen henkilön tapauksessa päätös hedelmöityshoidon epäämisestä tehtiin yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreiden linjaukseen vedoten. Sen mukaan julkisessa terveydenhoidossa toteutettavassa hedelmöityshoidossa ei käytetä luovutettuja sukusoluja resurssien puutteen vuoksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että yhteiskunnallisten resurssien jakaminen syrjivällä tavalla ei ole hyväksyttävä tapa ratkaista ongelmaa. ”Yhdenvertaisuuslain näkökulmasta kestävämpää olisi esimerkiksi asettaa kaikki hedelmöityshoitoa tarvitsevat hoitojonoon kuin sulkea joitakin hoitoja tarvitsevia kokonaan pois hoidon piiristä”, Pimiä ehdottaa.

Johtajaylilääkärien linjauksen mukaan hoitoja pitäisi lisäksi antaa vain lääketieteellisin perustein. Tämä ei kuitenkaan perustu hedelmöityshoitolakiin.  Myös sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan hoitoa voidaan antaa, vaikka ongelmana ei olisi varsinainen hedelmättömyys. ”Seuraukset ovat ilman hoitoa jääville kohtuuttomat. Useimmissa tapauksissa kyse on muutenkin syrjinnälle alttiista ryhmistä. Viranomaisilla on lisäksi yhdenvertaisuuslain mukainen velvoite edistää toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Sekään ei tässä toteudu”, Pimiä sanoo.

Lisätiedot / ylitarkastaja Pirjo Kruskopf: 0295 666 802

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella.

27.11.2015