Yhdenvertaisuusblogi

Takaisin

Tarinoita, tekoja ja saavutuksia yhdenvertaisuuden puolesta

Tarinoita, tekoja ja saavutuksia yhdenvertaisuuden puolesta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut ensimmäisen kertomuksen eduskunnalle. Yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain mukaan valtuutettu antaa kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.  Mikä on yhdenvertaisuuden tila Suomessa, mitkä asiat ovat kunnossa ja mikä pielessä, mistä asioista halutaan keskustelua ja mitä kehittämistarpeita liittyy toimintatapoihin ja lainsäädäntöön?

Yhdenvertaisuuslaki tuli Suomessa voimaan vuonna 2004. Se tarjosi EU:n rotusyrjinnän ja työsyrjinnän vastaisten direktiivien vaatiman minimisuojan syrjintää vastaan. Jo lain säätämisvaiheessa käynnistettiin uudistamisprosessi, joka johti nykyisen yhdenvertaisuuslain voimaantuloon vuoden 2015 alusta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu itsenäisenä ja riippumattomana viranomaisena on toiminut nykyisellä aiempaa laajemmalla tehtävänkuvalla kolme vuotta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen kertomus eduskunnalle käsittelee valtuutetun toiminnan ja toimivallan kaikkia puolia – yhdenvertaisuutta, syrjintää, ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista, ihmiskaupan vastaista toimintaa ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa. Kertomuksessa esiin tuodut havainnot ja toimenpide-ehdotukset antavat eduskuntaryhmille ja puolueille mahdollisuuden arvioida yhdenvertaisuuslainsäädännön ja muun valtuutetun toimialaan liittyvän lainsäädännön toimivuutta seuraavaa hallituskautta silmällä pitäen, eduskuntavaaleihin kun on vuosi aikaa.

Eduskuntakertomus käsittelee valtuutetun työtä syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Esitystavassa on pyritty välttämään luettelomaista läpikäyntiä syrjintäperusteittain tai eri elämänalueilla tapahtuvan syrjinnän osalta. Sen sijaan nostetaan esiin esimerkkejä, jotka kuvaavat yhdenvertaisuuslainsäädännön eri ulottuvuuksia ja valtuutetun toimivaltaa siihen liittyen.

Ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien toteutuminen Suomessa on laaja kokonaisuus. Yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin yhdessä tekemä tutkimus Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä vuosina 2015–2017 on julkaistu maaliskuussa 2018. Tutkimuksen havainnot ja johtopäätökset esitellään myös valtuutetun eduskuntakertomuksessa, lisäksi tuodaan esille havaintoja ulkomaalaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Havainnot perustuvat yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleisiin yhteydenottoihin.

Maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa kuvataan nyt ensimmäistä kertaa eduskunnalle annettavassa kertomuksessa. Kertomus tuo esiin valvojien havaintoja ja kokemuksia niiden neljän vuoden aikana, kun valtuutettu on toiminut maastapoistamisen valvojana. Valvonnan tavoite on, että maastapoistettavien henkilöiden oikeuksia kunnioitetaan palautuksen aikana.

Kertomuksessa käsitellään myös yhdenvertaisuusvaltuutetun havaintoja ihmiskaupasta ja ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai valtioneuvoston strategisista tutkimusvaroista rahoituksen sen selvittämiseksi, miten viranomaiset soveltavat ihmiskaupan uhrien auttamista koskevia vastaanottolain säännöksiä sekä miten ihmiskaupan uhrien oikeus saada apua ja suojelua toteutuu. Hankkeen tulokset on julkaistu erillisenä selvitysraporttina. Hankkeen keskeiset johtopäätökset ja niiden pohjalta annetut suositukset esitellään eduskuntakertomuksessa. Hanke on toteutettu yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipoliittisen instituutin (HEUNI) kanssa. Hankkeen johtopäätösten ohella kertomuksessa käsitellään ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiota sekä ulkomaalaislakia ja sen soveltamiskäytäntöä ihmiskaupan uhrien kohdalla.

Kertomuksen pohjalta olemme koonneet eduskunnalle yhdeksän suositusta lakimuutoksista. Suositusten keskeinen tavoite on yksilön oikeussuojan vahvistaminen. 

Perus- ja ihmisoikeudet tai yhdenvertaisuus eivät ole mielipidekysymyksiä eivätkä vain hyviä päiviä varten. Niiden tärkeys korostuu yhteiskunnallisesti haastavissa tilanteissa. Perus- ja ihmisoikeudet takaavat turvan kaikille, ja suojaa tarvitsevat erityisesti yhteiskunnassa heikoimmissa asemissa olevat ihmiset. Jotkut henkilöt ovat henkilökohtaisista ominaisuuksistaan johtuen alttiimpia syrjinnälle tai hyväksikäytölle kuin toiset, esimerkiksi vammaiset henkilöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt tai henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa. Erityistä haavoittuvuutta luo useamman haavoittuvuuden kasaantuminen samalle henkilölle.

Viime vuosien poliittinen murros – populismin ja nationalismin nousu kansainvälisesti ja Suomessakin – on koventanut asenteita, muuttanut politiikkaa rajat sulkevaan suuntaan ja lisännyt osin keinotekoista vastakkainasettelua. Se näkyy ennakkoluuloina, syrjintänä ja vihapuheena. Perus- ja ihmisoikeudet on kyseenalaistettu Suomessakin. Kritiikkiä on kohdistunut YK:n pakolaissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen tai esimerkiksi sellaisiin oikeuksiin kuin oman äidinkielen käyttämiseen tai saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.

Haluan ajatella tulevaisuutta positiivisen kautta. Yhdenvertaisuus sinänsä on kiveen valettu, yksi demokratian ja oikeusvaltion keskeisimmistä oikeuksista ja arvoista. Yhdenvertaisuuden eteneminen tapahtuu käytännössä pienin askelin. Maailmanlaajuisesti tilanne ei näytä nyt kovin hyvältä. Eräs historioitsijatuttuni kuitenkin lohdutti, että historian näkökulmasta muutama vuosi ei tarkoita vielä mitään, vaan maailma on edelleen kehittymässä parempaan suuntaan. Minä uskon siihen ja haluan tehdä töitä sen suunnan pitämiseksi. Ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa pitää puolustaa. Palataan siihen, miksi ihmisoikeussopimukset on laadittu. Siksi, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja siksi häntä pitää kohdella yhdenvertaisesti.

Toivon, että kertomus antaa sinullekin tietoa oikeuksien toteutumisesta Suomessa, herättää ajatuksia ja oivalluksia sekä ennen kaikkea halun tehdä työtä yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Voit lukea eduskuntakertomuksen kokonaisuudessaan täältä.


Yhdenvertaisuusblogi

Tämä on yhdenvertaisuusvaltuutetun blogi. Kirjoituksissa yhdenvertaisuusvaltuutettu ja toimiston henkilökunta sekä ulkopuoliset kirjoittajat pohtivat syrjinnän puuttumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyyviä aiheita. 

Blogitekstejä saa kommentoida, mutta kaikki kommentit ennakkomoderoidaan. Hyväksymme ainoastaan asiallisia jokaisen ihmisarvoa kunnioittavia kommentteja.