Suomen muukalaispassikäytäntö on inhimillistä kärsimystä aiheuttava rakenne

Sininauhasäätiön edustajat kirjoittivat (HS 20.4.) muukalaispassikäytännön aiheuttamista ongelmista ruohonjuuritasolla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun havainnot vastaavat kirjoittajien kokemuksia. Esimerkiksi monelle afgaanille kansalaisuusvaltionsa passin hankkiminen voi olla vaikeaa jo siitä syystä, että hän ei välttämättä ole koskaan käynytkään Afganistanissa.

Kaikista huonoimmassa asemassa ovat somalialaiset, sillä Suomi ei hyväksy Somalian myöntämiä matkustusasiakirjoja. Näin ollen heillä ei kansalaisuutensa vuoksi ole mahdollista saada oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella. Valtuutettu katsoo, että voimassa oleva oikeustila on yhdenvertaisuuslain vastainen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii parhaillaan, rikkooko Suomen käytäntö myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen yhdenvertaisuutta koskevaa artiklaa.

Muukalaispassia koskevan lainkohdan mukaan passi voitaisiin jo nyt myöntää erityisestä syystä. Mikäli käytännön muuttamisen katsotaan vaativan lainmuutosta, ei sen tarvitsisi olla suuri. Muutos ei madaltaisi esimerkiksi työn tai perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan laissa säädettyjä edellytyksiä, vaan purkaisi turhia oleskelun virallistamisen esteitä hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Samalla on kyse yhdenvertaisuuden edistämisestä lain ja perustuslain edellyttämällä tavalla.

Muukalaispassikäytäntö ja paperittomuus ovat esimerkkejä syvää inhimillistä kärsimystä aiheuttavasta rakenteista, jotka eivät ole luonnon- vaan oikeustila. Jälkimmäinen luodaan poliittisilla päätöksillä. Oikeusvaltiossa sääntelyn suorana kohteena olevien ihmisten hätähuudon tulisi asettaa rajat pykälien sisällölle ja niiden soveltamiselle. Mikä on yksilöiden näkökulmasta inhimillistä, on yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista.