Ihmiskauppatarinoita

Takaisin

Sukupuolittuneen häpeän tunnistaminen auttaa miehiä saamaan apua

Sukupuolittuneen häpeän tunnistaminen auttaa miehiä saamaan apua

Kun aloitin työssäni vuoden 2015 alussa, Rikosuhripäivystyksessä oli ihmiskaupan uhreja asiakkaana kahdeksan. Nyt vuonna 2019 meillä on asiakkaana yli 240 ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhriksi joutunutta asiakasta, joista yli 170 on joutunut Suomessa työperäisen ihmiskaupan tai muun työvoiman hyväksikäyttörikoksen uhriksi.

Yksi suurimpia näkemiäni muutoksia on se, miten ymmärrys ihmiskaupan eri muodoista on laajentunut. Aiemmin lähes kaikki kuvittelivat minun työskentelevän pelkästään seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneiden naisten kanssa. Koulutuksissa tieto muista ihmiskaupan muodoista tai miesasiakkaista tuli monille yllätyksenä. Myös asiakkaiden kanssa kävimme usein keskustelua siitä, että he ovat saattaneet joutua ihmiskaupan uhriksi, vaikka he eivät olisi naisia eikä heitä olisi hyväksikäytetty seksuaalisesti. Nykyään kertoessani työpaikastani saattaa siitä seurata keskustelua työoloista esimerkiksi palvelualoilla.

 Rikosuhripäivystyksessä huomasimme pian että työperäisen hyväksikäytön uhreilta, etenkin miehiltä, puuttui heille suunnattu matalan kynnyksen palvelu. Palvelu, johon he voisivat olla yhteydessä pohtiessaan ovatko he joutuneet rikollisen hyväksikäytön uhriksi työssään, mitä mahdollisuuksia heillä on saada apua ja miten avun hakeminen voi vaikuttaa heidän ja heidän perheensä tilanteeseen. Oli ilmeistä, että tällä asiakasryhmällä oli suuri tarve paitsi tiedolle myös tuelle. Miesasiakkaat kokivat usein sukupuolittunutta häpeää siitä, että miehenä ei pärjää yksin, on joutunut huijatuksi, ei pysty elättämään perhettään tai on yksinäinen ja ikävöi puolisoa ja lapsia.

Jotta voisimme tarjota aidosti matalan kynnyksen palvelua, meidän piti nostaa esille työvoiman hyväksikäyttö laajemmin pelkkään ihmiskauppaan keskittymisen sijaan. Tätä varten aloimme muun muassa tehdä tiivistä yhteistyötä työsuojelutarkastajien ja ammattiliittojen kanssa sekä perustimme yhdessä työvoiman hyväksikäyttöä käytännön tasolla käsittelevän Reilu työ -verkoston.

Tärkeää oli myös materiaalin tuottaminen eri kielillä sekä yhteyksien luominen erilaisiin ruohonjuuritason toimijoihin, jotka saattavat kohdata palvelujamme tarvitsevia ihmisiä. Asiakkaiden määrä kasvaakin jatkuvasti ja reilusti yli puolet uusista asiakkaista löytää palveluihin suoraan itse tai ystävänsä kautta. Monet heistä uskaltautuvat puhumaan meille vain, koska he luottavat siihen, ettei tieto mene meiltä minnekään ilman heidän lupaansa eikä päätöksiä oman asian edistämisestä tarvitse tehdä heti.

Neljään viime vuoteen on mahtunut surullisia tarinoita. Päällimmäisenä minulla ovat kuitenkin mielessä ne onnelliset: kun joku pääsee irtaantumaan vaikeasta tilanteesta, saa pitkän jännityksen päätteeksi oleskeluluvan, pääsee näkemään perheensä, tai saa vuosien jälkeen vihdoin oikeutta. Viime kuukausina olen esimerkiksi saanut iloita asiakkaan kanssa, joka sai vihdoin hyvän työn ja on ollut aidosti hämillään siitä, miten hyvin häntä töissä kohdellaan. Toissa viikolla minulle soitti onnellisena vuonna 2015 asiakkaaksi tullut nuori mies, joka kertoi, että viimeinenkin ongelma oli ratkennut ja nyt hänellä on vihdoin kaikki hyvin.


Ihmiskauppatarinoita

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kymmenvuotisjuhlavuoden (2019) kunniaksi haluamme nostaa esille tarinoita ihmiskaupanvastaisesta työstä. Haluamme tarinoiden avulla kertoa siitä tärkeästä ja uraauurtavasta työstä, mitä itse kukin näistä ihmiskaupan vastaisen työn ammattilaisista on tehnyt.