Yhdenvertaisuusblogi

Takaisin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet - Hiljaisuuden murtaminen vaatii panostusta meiltä jokaiselta

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet - Hiljaisuuden murtaminen vaatii panostusta meiltä jokaiselta

17 toukokuuta vietetään vuosittaista kansainvälistä homo-, bi- ja transfobian vastaista IDAHOT – päivää, jolla kiinnitetään huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään. Tämän vuoden teemana on hiljaisuuden murtaminen. Päivää on vietetty vuodesta 2004 alkaen ja päivämääräksi on valittu 17. toukokuuta muistoksi siitä, että Maailman terveysjärjestö WHO poisti kyseisenä päivänä vuonna 1990 homoseksuaalisuuden mielenterveyshäiriöiden luettelostaan. Suomessa homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta vuonna 1981, viimeisenä Pohjoismaista.

39 vuotta, liki kaksi sukupolvea on kulunut tuosta päivästä ja yhteiskuntamme suhtautuminen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen on muuttunut hurjasti. On kuitenkin kestänyt vuosikymmeniä ennen kuin esimerkiksi niinkin perusluontoinen asia kuin samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhde tunnustettiin Suomessa. Vuonna 2001 säädettiin mahdollisuudesta rekisteröidä samaa sukupuolta olevien parisuhde ja lopulta vuonna 2017 astui voimaan kansalaisaloitteesta lähtenyt tasa-arvoinen avioliittolaki. Ihmisarvoa loukkaavia säännöksiä on kuitenkin yhä voimassa. Vakavimpiin niistä kuuluu Suomen nykyinen translaki, joka rikkoo sukupuoltaan korjaavien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia.

Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja asema ovat kehittyneet viime vuosina, syrjintä ei kuitenkaan ole hävinnyt. Euroopan unionin perusoikeusviraston, FRA:n, tuoreen tutkimuksen mukaan seksuaali- ja varsinkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat syrjintää ja häirintää yhä koko Euroopassa, myös Suomessa. Syrjintä aiheuttaa yhä sen, että monet vaikenevat seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään. FRA:n tutkimus perustuu verkkokyselyyn ja tutkimukseen osallistuneista vastaajista vain alle puolet kertoivat olevansa avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään.

Suomesta kyselyyn osallistui liki 5000 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvaa henkilöä, joista puolet kertoivat olevansa vain harvoin tai ei juuri koskaan avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään. Samanaikaisesti vastaajien mielestä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten näkyvä osallistuminen arkipäivän toimiin on suurin yksittäinen syy yhdenvertaisuusmyönteiselle kehitykselle yhteiskunnassa. Syrjinnän aiheuttama vaikeneminen kuitenkin hidastaa sellaista myönteistä kehitystä.

Syrjinnän vastainen lainsäädäntömme on suurimmilta osin hyvä, mutta syrjinnän kitkeminen edellyttää myös tehokasta oikeuskäytäntöä. Lainsäädännön lisäksi tärkeätä on myös se, mitä arjessa tapahtuu. Miten saamme luotua yhteiskunnassamme sellaisen ilmapiirin, jossa voi kertoa esimerkiksi uudella työpaikalla samaa sukupuolta olevasta kumppanistaan ilman pelkoa syrjinnästä ja kielteisestä suhtautumisesta. Tai miten luomme toimintakulttuuria, jossa negatiiviseen homotteluun puututaan aina. Siihen pääseminen vaatii aktiivista yhdenvertaisuuden edistämistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Hiljaisuuden murtaminen vaatii panostusta meiltä jokaiselta.

FRA:n tutkimus antaa paljon arvokasta tietoa siitä, mihin tulisi panostaa yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa selvää osviittaa siitä, että kyselyyn osallistuneista suomalaisista vain 8 % on raportoinut viimeksi kokemansa syrjintätilanteen viranomaiselle. Se on jopa alhaisempi kuin EU:n keskiarvo 11 %. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on jo pitkään ollut tietoinen seksuaalivähemmistöjen kokemaan syrjintään liittyvästä aliraportoinnista ja saa tästä tutkimuksesta arvokasta lisätietoa tarvittavista toimenpiteistä. Kiitoksemme kaikille teille, jotka osallistuitte FRA:n kyselyyn. Toivomme, että saamme tehdä kanssanne yhteistyötä yhdenvertaisuuden puolesta. Sillä yhteiskuntamme edistysaskeleista huolimatta työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää, häirintää ja syrjiviä asenteita vastaan on tehtävänä edelleen. Murretaan hiljaisuutta!

 

Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.


Yhdenvertainen viestintä lisää luottamusta viranomaisiin - yhdenvertaisuusblogi

Yhdenvertaisuusblogi

Tämä on yhdenvertaisuusvaltuutetun blogi. Kirjoituksissa yhdenvertaisuusvaltuutettu ja toimiston henkilökunta sekä ulkopuoliset kirjoittajat pohtivat syrjinnän puuttumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyyviä aiheita. 

Blogitekstejä saa kommentoida, mutta kaikki kommentit ennakkomoderoidaan. Hyväksymme ainoastaan asiallisia jokaisen ihmisarvoa kunnioittavia kommentteja.