Lausunnot

Takaisin

Cealkámuš: Sámediggeláhkadoaibmagotti árvalus sámediggelága rievdadeapmin

Cealkámuš: Sámediggeláhkadoaibmagotti árvalus sámediggelága rievdadeapmin

1 lohku Almmolaš njuolggadusat

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji atná dehálažžan, ahte sámedikkis addojuvvon lága rievdadusain sáhttá nannet sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja iešráđđema.

Áittardeaddji geahččá, ahte evttohuvvon 3 § meroštallan válgavuoigadahtton olbmuin ovttastahttá lihkosmuvvan vugiin gillii vuođđuduvvi eavttu ja váhnenvuhtii vuođđuduvvi historjjálaš oktavuođa sápmelašvuhtii.

Áittardeaddji geahččá goit, ahte 3 §:ii evttohuvvon maŋiduvvon fápmuiboahtinnjuolggadus lea eahpelihkosmuvvan ja sáhttá dagahit sámiid iešráđđema riskerema ja juoba áitit sápmelaččaid leahkima eamiálbmogin Suomas. Áittardeaddji deattuha, ahte čuovvovaš sámediggeválggaid galgá ordnet dál evttohuvvon 3 §:s meroštallon jienastanvuoigatvuođa mielde.

2 lohku Sámedikki barggut

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji mielde lea dehálaš, ahte sámiid iešráđđenprinsihpa mielde eisseválddiid ja earáid almmolaš hálddahusbarggu dikšuid ráđđádallan- ja ovttasdoaibmangeatnegasvuohta nannejuvvo. Ráđđehusa evttohusas lea gávnnahuvvon, ahte vaikko sámedikkis sámiid ovddasteaddji orgánan ii leat ng. veto-vuoigatvuohta, ii eisseváldi sáhte oppa sámiid miehtamiin riepmat sámiid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid rihkku doaimmaide.

Áittardeaddji geahččá, ahte evttohuvvon 9 § lea dehálaš eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa nannema dáfos. Áittardeaddji geahččá goit, ahte 9 § 3 momeantta sátnehámi galgá divvut. Dál evttohuvvon hámis eisseválddit galget ”figgat fuolahit” das, ahte sámiid vuoigatvuhtii hárjehit gielaset, kultuvrraset ja árbevirolaš ealáhusaidis ii dagahuvvo fuopmášahtti hehttehus. Vaikko ”figgat fuolahit” lea buorre dajaldat eamiálbmoga vuoigatvuođaid ovddideamis, dan ii berre geavahit dalle go mihttomearrin lea eastadit fuomášahtti hehttehusa dagaheapmi guovddáš vuoigatvuođaide.

Sátnehámi galggašii rievdadit hápmái: ”Eisseválddit ja earát almmolaš hálddahusbargguid dikšut galget 1 momeanttas oaivvilduvvon doaibmabijuid plánedettiin ja ollašuhtedettiin figgat fuolahit das, ahte sámiid vuoigatvuođaid eamiálbmogin sáhttá dorvvastit ja ovddidit, ja sihkkarastit dan, ahte sámiid vuoigatvuhtii ovddidit gielaset, kultuvrraset ja árbevirolaš ealáhusaidis ii čuoza fuomášahtti hehttehus.”

 

3 lohku Doaibmabadji, doaibmaorgánat ja doaibma

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji gávnnaha, ahte sámediggelágas ii leat sierra gieđahallon buot golmma sámegiela sajádat sámediggelága geavaheamis. Dán sáhttá atnit váidalahttin go váldá vuhtii sámegielaid áitojuvvon sajádaga ja gielaid mearkkašumi joavkoidentitehta šaddamis. Áidna čujuheamit gielalaš vuoigatvuođaide leat 20 §:s válgalávdegotti oasil go gáibiduvvo, ahte sierra sámegiellajoavkkuid ovddasteaddjit galget leat válgalávdegottis. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji gávnnaha, ahte eandalii teknalašlunddot 3 lohkui ii leat álki bidjat sámegielaid dorvvasteapmái čatnaseaddji njuolggadusaid, muhto gielaid mearkkašumiid deattuheami galggašii vel árvvoštallat evttohusa joatkkaválmmaštallamis.

3 a lohku Rehketdoallu ja rehketdoalu dárkkisteapmi

-

4 lohku Sámedikki válggat

-

5 luku Nuppástusohcan

-

Rihkuslága 40 logu 11 §

-

Vejolaš eará fuomášumit

-

 

 

30.08.2018