Yhdenvertaisuusblogi

Takaisin

Perhe-elämä - perusoikeus vain hyväpalkkaisille?

Perhe-elämä - perusoikeus vain hyväpalkkaisille?

Mikä on tärkeintä elämässä? Yleisin vastaus kysymykseen taitaa olla perhe. Perhe-elämä onkin suojattu useissa ihmisoikeussopimuksissa, ja sitä pidetään yhtenä keskeisimmistä ja kiistattomimmista ihmisoikeuksista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella perheenyhdistämiselle voidaan asettaa ehtoja, kunhan ne eivät tosiasiallisesti estä perheenyhdistämistä. Myös EU:n perheenyhdistämisdirektiivi antaa mahdollisuuden asettaa perheenyhdistämiselle vaatimuksia, kuten esimerkiksi riittävän toimeentulon.  Direktiivin ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin suojata perhe-elämää. Perhesiteeseen perustuvan oleskeluluvan edellytysten on siis oltava oikeasuhtaisia ja kohtuullisia.

Myös Suomessa kansainvälistä suojelua saavalla perheenkokoajalla on oltava tuloja, jotta perheenjäsenille myönnetään oleskeluluvat.  Turvatuksi määritelty toimeentulo on kuitenkin niin korkea, että se usein estää perheenyhdistämiset. Pelkästään puolisoaan Suomeen hakevan nettotulot tulisi olla vähintään 1700 euroa kuukaudessa. Kahden lapsen perheen nettotulojen on oltava 2600 euroa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan lähes puolet suomalaisista ansaitsee tätä vähemmän. Liian korkea toimeentulovaatimus on vastoin sekä ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöjä että direktiivin tavoitetta. Vähävaraisilla maahanmuuttajilla ei nykylainsäädännön mukaan näyttäisi olevan oikeutta perhe-elämään. 

Tutkimukset osoittavat, että huoli perheenjäsenistä ja eläminen heistä erossa heikentää maahanmuuttajien mielenterveyttä ja vaikeuttaa kotoutumista.  Mielenkiinto, huoli ja huomio kohdistuvat poissaolevaan perheeseen ja hallinnollisiin prosesseihin eikä ympäröivään yhteiskuntaan ja siihen integroitumiseen. Epävarmuuden on havaittu heikentävän myös kielenoppimista, mikä puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi työllistymistä. Tulovaatimuksella voi olla kielteinen vaikutus työllistymiseen myös siten, että perheenkokoaja hakeutuu koulutustaan selvästi vähemmän vaativaan työhön, luopuu uratoiveistaan tai jättää koulutuksen kesken varmistaakseen riittävät tulot. Toisaalta epärealistiset ja saavuttamattomat tulorajat eivät välttämättä kannusta työntekoon ja yrittämiseen.

Sillä, ovatko henkilön perheenjäsenet läsnä vai muualla, saattaa olla vaikutusta myös mahdolliseen poliittiseen tai uskonnolliseen radikalisoitumiseen. Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan nuoret ovat suurimmassa vaarassa radikalisoitua ja varsinkin ilman perhettään elävät lapset ja nuoret.

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 9 artiklan mukaan lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa. Lapsi voi joutua eroon perheestään esimerkiksi vaikean ja vaarallisen pakomatkan aikana. Nykyisessä lainsäädännössä myös lapselta, jonka katsotaan olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa, vaaditaan tuloja, jotta hän voisi elää turvassa perheensä kanssa.  Lienee itsestään selvää, ettei koulua käyvä lapsi pysty missään tilanteessa hankkimaan perheenyhdistämiseen vaadittavaa toimeentuloa.

Perheenyhdistäminen on tärkeä hallitun laillisen maahanmuuton väylä

Edellisen hallituksen maahanmuuttoa koskevan ohjelman keskeisin tavoite oli saada muuttoliike hallintaan, ja ohjata ihmiset laillisille ja turvallisille reiteille. Perheenyhdistäminen on yksi tärkeimmistä hallituista laillisen maahanmuuton väylistä.  Tiukkojen ja korkeiden tulorajojen seurauksena osa lähtö- tai kauttakulkumaissa odottavista, Suomessa olevan henkilön perheenjäsenistä yrittää todennäköisesti itsenäisesti kohti Suomea ja lisää näin salakuljettajien pyörittämää muuttovirtaa.  Mikäli perheenjäsenet ovat jo Suomessa, riskinä on, että he jäävät Suomeen paperittomina yhteiskunnan ulkopuolelle.

Suomessa jo olevien henkilöiden kotoutumista ja sopeutumista yhteiskuntaan on edistettävä. Perhe tukee kotoutumista ja uuden elämän aloittamista. Onnistunut kotoutuminen tuo uutta työvoimaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Asiaa tarkasteltaessa näyttää siltä, että toimeentulovaatimus kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisedellytyksenä hyödyttää yhteiskuntaa hyvin vähän. Sen sijaan sen tuottamat haitat ovat merkittäviä. Tämä havaittiin myös eduskunnassa, kun siellä käsiteltiin yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta eduskunnalle. Yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksien mukaisesti eduskunta edellytti, että valtioneuvosto laatii tarvittavat lainsäädäntömuutokset sen mahdollistamiseksi, että pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman saaneiden perheenyhdistämishakemuksiin ei sovelleta toimeentuloedellytystä.


Yhdenvertaisuusblogi

Tämä on yhdenvertaisuusvaltuutetun blogi. Kirjoituksissa yhdenvertaisuusvaltuutettu ja toimiston henkilökunta sekä ulkopuoliset kirjoittajat pohtivat syrjinnän puuttumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyyviä aiheita. 

Blogitekstejä saa kommentoida, mutta kaikki kommentit ennakkomoderoidaan. Hyväksymme ainoastaan asiallisia jokaisen ihmisarvoa kunnioittavia kommentteja.