Yhdenvertaisuusblogi

Takaisin

Kaalengo themmeskiiro diives – loȟibosko diives ta minsatiba altino buttijatta itveeribosko naal

Kaalengo themmeskiiro diives – loȟibosko diives ta minsatiba altino buttijatta itveeribosko naal

Aka diives, aro luludžako tšoonesko oȟtato diives, hin kaalengo themmeskiiro diives. Diives hin loȟibosko doȟ ta minsiba kaalengo praal 500 bereȟȟengo tiijako stedosta sar minoriteetos aro Finitiko them, ta lengo botnosko laagako horttibosta te rikkaven apre ta fendjaven pengo iego kulttuures.  

Diives minsatavela klaagimes endo nii ring tšuuvibosta, so kaale streffavena aro hilo boliba. Nii aro Finitiko them ring tšuuviba dissuvela aro sakko diivesko fanibi, koni vaanligas jakkes at kaalen uurooligavena tšingravitiko maneeraha, elle jakkes at lenna niekavena tšensta elle rekkavena douva grensimides elle tšingrativika laagensa.  Vaanligo ta froo ȟlaagavitiko tšingravitiko hin nii douva pesta klaariba ta phiriba, saavensa panna ofti rikkavena ring tšuuvibosko ring. Doolesko paalal hin ta aro douva angouvena phurano stereotypisko hajibi, saavengo ȟaal tenkavena at hin hortto te tšingraven kaale naaka naa amsaven leen sar individuaalo komuja bi sar pengo grupposko naalune. Aro Eurobatrometros-roodiba, so Europako komissios oppenbaaradas aro sisto bereȟ phennena, at Finitiko themmesko komuja tenkavena panna buut maneeraha niekavitikas kaalenna. Niekavitika naaluno grunnibi kaalenna sar gruppos dissuvena aro individuaalo ring tšuuvibosko fanibi.

Kaalengo ring tšuuviba hin druuvalo komujengo horttibosko probleemos aro Finitiko them. Dotta amegno lela hilo tiija smoovibi themmengo maȟkurno organisationna so vallavena komujengo horttibi. Europako tšetanibosko rasismosko ta intoleranssosko prissulno komissios (ECRI) ȟandidas aro pesko raporttos aro sisto niijal naal strukturalno probleemi so dena prissi kaalengo dielosko liiben ta it veeribosko amsiba, ta utšadas tšelado ta thaanakiiro tšenstako iegoboskiirengo naalsvaariba aro kaalengo it veeribosko naal tšuuviba.

Kaale hin pannaki sar gruppos aro veride ekonomisko ta sosiaaluno stedos sar vaure Finitiko themmesko komuja.  Roodibosko paalal so themmesko falliba oppenbaaradas aro paȟȟesko tšoon 2019 naalune grunnibi ta ring tšuuviba hin fuortuno doȟȟe aro kaalengo dooligo buttijako situatios. Kaalengo skoolibosko ȟleetiba hin fendadiilo merknavitikas aro sisto bereȟdeȟȟengo tiija. Daales endo naa angouviba aro buttijako liibenesko numri ring tšuuvibosko ȟaal. 

Ring tšuuviba aro buuribosko markni angouvela aro hilo dživiba

Aro sista bereȟȟi koni baaride dielos kontaktosko liibenenna aro it veeribosko volliboskiiro hin tšaljadas buuriba. Kontaktosko liibeja rakkavena boȟlo ring tšuuvibosta, naaka naa dola innasto individuaalo fanibi. Volliboskiiro dikkela douva boijavitiko, at aro sisto bereȟȟengo tiija hin starjude apo ring tšuuviba so tšaljavela buuriba nii phagirbosko horttibosko ȟlaagensa. Naaluno merknoske hin dikne prissilaagakiiro, om hyyrako sesso phennela at na lena aro tšeer kaalengo buuriboskiiro doolesko ȟaal at granni na kammena, ta at douva hin ring tšuuviba pesko gruuvibossa so pherdavela ring tšuuvibosko phagirba. Ring tšuuvibosko ta phagirbosko laagako rikkiba aro dauva ȟlaagako fanibi hin fuortuno boodos kaalenge dotta, at tšetano thaan siilaavela lengo horttibi prissi ring tšuuviba.

Horttiba aro buuriba hin iek amengo koni fuortide botnos horttibonna. Buuribosko aaȟȟibi angouvena aro vojiba te lel dielos aktiives aro buttijako dživiba ta vaure tšetano thaanesko aktiviteetit ta hin nii fuortuno džaanbenesko stedos aro följimen ȟleȟtako tšangako vojibi te džan naal aro dživiba. Doolesko ȟaal hin fuortuno, at bitšakrimen tšeeriboskiire aro buuribosko markni hajuvena – naa innasto pengo uuȟliba te veeraven sakko iek buuriboskiiresko situatios individuaales – bi nii uuȟliba te tšuuven naal it veeriba jakkes sar biȟavena aro it veeribosko laaga. Uuȟliba tšaljavela tšenstako iegiboskiire, skoolibosko stelliboskiire ta buttijakiire diijiboskiire, ta doolesko mieniba hin te ȟaȟtavel gruppi so hin dambavatiko stedos, te stannavel ring tšuuvibosko fanibi ta te roodel phutrbi so tšuuvena naal it veeriba apo saarengo ȟleetiba. Douva kviilavela aktiviteetengo veeriba it veeribosko dikkibosko knuutosta ta vauro ȟlaaga tšeeribosko alternatiivengo rikkiba te rökkuven tšatšuno it veeriba.

Kaale pinsavena fendide sar sigide pengo horttibi, so dissuvela nii aro kontaktosko liibeja aro it veeribosko volliboskiiro. Ame vojuvaha aka diives te loȟjuven dotta, at ameen hin aro amengo tšetano thaan buut kaale, koon tšuvena aktiives naal kaalengo it veeriba -  nii  aro tritto sektoros, sar aktivisti tai tšenstako iegiboskiirengo maȟkar. Ame haagavaha buut baȟt aro themmeskiiro diives saare kaalenge aro Finitiko them!


Yhdenvertainen viestintä lisää luottamusta viranomaisiin - yhdenvertaisuusblogi

Yhdenvertaisuusblogi

Tämä on yhdenvertaisuusvaltuutetun blogi. Kirjoituksissa yhdenvertaisuusvaltuutettu ja toimiston henkilökunta sekä ulkopuoliset kirjoittajat pohtivat syrjinnän puuttumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyyviä aiheita. 

Blogitekstejä saa kommentoida, mutta kaikki kommentit ennakkomoderoidaan. Hyväksymme ainoastaan asiallisia jokaisen ihmisarvoa kunnioittavia kommentteja.