Tiedotteet

Takaisin

Ihmiskaupparaportoija parantaisi uhrien oikeusapua

Ihmiskaupparaportoija parantaisi uhrien oikeusapua

Ihmiskaupan uhrien oikeudellista apua ja neuvontaa tulisi kehittää. Mahdolliset uhrit eivät välttämättä tunne oikeuksiaan, mikä voi vaikeuttaa uhrien tunnistamista sekä heidän oikeuksiensa toteutumista. Oikeusapu voi jäädä toteutumatta erityisesti silloin, kun rikossyytettä ei nosteta esimerkiksi siksi, ettei tekijä ole maassa. 

Puutteet ovat käyneet ilmi Vähemmistövaltuutetun aloitettua vuoden alusta toimintansa kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Raportoijan tehtävänä on mm. tehdä suosituksia ja raportoida ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Hän voi myös avustaa mahdollisia ihmiskaupan uhria. 

Ihmiskaupparaportoija esittää tänään antamassaan ensimmäisessä suosituksessaan kirjallisen tietopaketin tuottamista ihmiskaupan uhrin oikeuksista. Raportoija suosittaa myös uhrien yksilöllisten tarpeidensa parempaa huomioimista ja oikeusavun ulottamista kaikille ihmiskaupan uhreille. 

Lisätietoja: 
Vähemmistövaltuutettu / Kansallinen ihmiskaupparaportoija Johanna Suurpää puh. 160 43445 
Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat) Venla Roth, puh. 160 43481

Taustaa:

Suomi on vuosittain arviolta satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Ihmiskaupan uhrit voivat olla naisia, lapsia tai miehiä. Suomessa ihmiskauppaa ilmenee ainakin prostituutio- ja paritustoiminnassa. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttäminen esimerkiksi kotitalouksissa, ravintola-, rakennus-, siivous-, metalli-, kuljetus- ja puutarha-aloilla sekä marjapoiminnassa voi täyttää ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön. Elinkauppaa ei Suomessa ole toistaiseksi tavattu. Myös Suomen kansalaiset voivat uhriutua ihmiskaupassa.

Ihmiskaupassa tekijät pyrkivät hyväksikäyttämään uhria seksuaalisesti ja / tai taloudellisesti. Tekijät pyrkivät kontrolloimaan uhria esimerkiksi rajoittamalla tämän liikkumisvapautta, uhkailemalla, painostamalla tai käyttämällä psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa. Uhka voi kohdistua myös uhrin omaisiin lähtömaassa. Tekijät pitävät uhrejaan harvoin fyysisesti vankeina, vaan turvautuvat erityyppisiin henkisen painostuksen keinoihin tarkoituksenaan alistaa uhri hyväksikäytön kohteeksi. Tällainen painostuskeino on esimerkiksi uhrin saattaminen velkasuhteeseen. 

Vähemmistövaltuutettu on tämän vuoden alussa aloittanut toimintansa kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annettuun lakiin tehdyt muutokset vähemmistövaltuutetun toimimisesta ihmiskaupparaportoijana perustuvat valtioneuvoston kesäkuussa 2008 hyväksymään tarkennettuun ihmiskaupan vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

Ihmiskaupparaportoijana vähemmistövaltuutettu seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. Lisäksi vähemmistövaltuutettu antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja sekä pitää yhteyttä kansainvälisiin järjestöihin ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Vähemmistövaltuutettu tai hänen alaisensa virkamies voi myös avustaa mahdollista uhria tämän oikeuksien turvaamisessa taikka hankkia tälle oikeusapua.Vähemmistövaltuutettu tulee ihmiskaupparaportoijana antamaan vuosittain valtioneuvostolle ja kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

20.03.2009