Ihmiskauppatarinoita

Takaisin

Ihmiskaupan vastainen työ edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa

Ihmiskaupan vastainen työ edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa

Yli 10 vuotta sitten naapuri toi luoksemme Monika-Naisten tukikeskukseen aliravitun uzbekistanilaistytön saamaan apua. Tyttö oli asunut laittomasti Venäjällä ja tavannut siellä suomalaismiehen, jonka kanssa hän oli avioitunut. Suomeen muutettuaan tytön olosuhteet olivat olleet erilaiset kuin mitä hän oli odottanut. Hän joutui työskentelemään miehensä maatilalla 16-tuntisia päiviä ja eli jatkuvan henkisen ja fyysisen väkivallan uhassa. (Tapaus anonymisoitu.)

Kun katsoo vuoden 2019 näkökulmasta, tekisimme tapauksessa rikosilmoituksen ihmiskaupasta. Tuolloin kuitenkin tilanne oli aivan eri. Fyysisestä väkivallasta ei ollut näyttöä, joten rikosilmoitus ei kannattanut. Tyttö ei saanut jatkolupaa avioliiton perusteella muutettuaan turvakotiin. Saimme tytölle kuitenkin opiskelun perusteella oleskeluluvan, ja myöhemmin kuulin hänen alkaneen sopeutua elämäänsä Suomessa.

Monika-Naisten pariin on vuosien myötä tullut paljon naisia ja tyttöjä, joilla on ollut rankkoja kokemuksia taustallaan. Ihmiskauppa on sukupuolittunut ilmiö, ja se liittyy vahvasti haasteisiin naisten oikeuksien toteutumisessa. Moni meiltä vuosia sitten apua hakemaan tullut nainen on jäänyt tunnistamatta ihmiskaupan uhriksi viranomaisissa. Esimerkiksi Monika-Naisten aloittaessa toimintaansa perheen sisällä tapahtunut ihmiskauppa oli viranomaisille vaikea tunnistaa. Vuosien varrella on tapahtunut suuri muutos avioliiton kaltaisissa olosuhteissa tapahtuvan hyväksikäytön tunnistamisessa: aiemmin rikosilmoitukseen saatettiin vastata, että kyseessä oli vain epäonnistunut avioliitto. Nykyään ymmärretään, että avioliitto on voitu solmia harkitusti hyväksikäyttötarkoituksessa, että aitoa parisuhdetta ei ole koskaan ollutkaan.

Olemme voineet auttaa monia naisia ulkoisista hankaluuksista, kuten oleskelulupa- ja rikosprosessien etenemisvaikeuksista, huolimatta. Olen oppinut, että aina on useampia vaihtoehtoja kuin yksi, ja aina pitää yrittää. Nykyään ulkoiset puitteet ja viranomaiskoneisto tukevat asiakasta huomattavasti paremmin. Nykyään tätä työtä tekee paljon ihmisiä, joilla on sydän mukana työssään, lainsäädäntö on muuttunut, käytännöt ovat muuttuneet, ja tietoisuus ihmiskaupan ja maahanmuuttajanaisten osalta on kasvanut valtavasti. Ihmiskauppa nostetaan esiin kysymyksenä naisten oikeuksista, tasa-arvon toteutumisesta. Aiemmin monilla oli asenne, ettei oikeusvaltiossa voi tapahtua tällaista – vaaleanpunaiset silmälasit ovat onneksi tipahtaneet päästä ja on opittu, että ihmiskaupan uhrien tukemiseksi ja ihmiskauppaa vastustamiseksi on tehtävä työtä.


Ihmiskauppatarinoita

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kymmenvuotisjuhlavuoden (2019) kunniaksi haluamme nostaa esille tarinoita ihmiskaupanvastaisesta työstä. Haluamme tarinoiden avulla kertoa siitä tärkeästä ja uraauurtavasta työstä, mitä itse kukin näistä ihmiskaupan vastaisen työn ammattilaisista on tehnyt.