EU-vaalit ovat myös ihmisoikeusvaalit
Euroopan unionin alueella yksilön oikeuksia turvaavat kansainvälisten sopimusten ohella EU:n perusoikeuskirjassa vahvistetut perusoikeudet. Euroopan unioni perustuu yhteisille arvoille: ihmisarvon kunnioittamiselle, vapaudelle, kansanvallalle, tasa-arvolle, oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. EU:n jäsenenä Suomi on sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä ihmisoikeuksia. Jäsenmaissa ja EU:n omissa elimissä on viime vuosina nähty voimistuvaa tukea perus- ja ihmisoikeusvastaisille voimille. Mielipidekyselyt kuitenkin osoittavat, että EU:n kansalaiset pitävät ihmisoikeuksia yhtenä itselleen tärkeimmistä arvoista.
Perus- ja ihmisoikeudet liittyvät päivittäiseen elämäämme monin eri tavoin. Ne vaikuttavat paitsi yksilöiden elämään myös yhteiskuntamme rakenteisiin. Esimerkiksi oikeus koulutukseen, riittävään elintasoon ja oikeusturvaan, ovat kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja oikeuksia. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuessa mahdollisimman monenlaisilla ihmisillä on mahdollisuus olla mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamassa siihen, millaisessa maassa ja maailmassa elämme.
Äänestäjät pääsevät vaikuttamaan EU:n ihmisoikeuspolitiikan suuntaan nyt tulevissa europarlamenttivaaleissa. EU-vaalit ovat siten myös merkittävät ihmisoikeusvaalit. EU-politiikan suuntaan vaikutetaan toki myös kansallisissa vaaleissa, sillä jäsenmaiden hallituksilla on merkittävää valtaa ministerineuvoston kautta. Perus- ja ihmisoikeuksien keskeisen aseman säilyttämisessä voidaankin onnistua parhaiten toimimalla aktiivisesti EU-tasolla ja yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa.
Nykyisin perus- ja ihmisoikeuksiksi määritellyt asiat eivät ole syntyneet sattuman kautta tai itsestään. Vuosisatojen ajan yksilön oikeudet ovat määräytyneet enemmän tai vähemmän suoraan henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten sukupuolen tai syntyperän perusteella. Ajatus ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat jokaiselle heidän ihmisyytensä perusteella, vakiintui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin laadittiin nykyisin voimassa oleva ihmisoikeuksien normisto rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi. Eriarvoisuus on todellisuutta niin nyky-Suomessa kuin tämänhetkisessä Euroopassa, ja pääsy oikeuksiin toteutuu eriasteisesti eri väestöryhmien kohdalla. Sitä suuremmalla syyllä vahva tuki ihmisoikeusajattelulle sekä päättäjiltä että äänestäjiltä on tarpeen.
EU on laatinut useita merkittäviä direktiivejä perusoikeuksien tueksi. EU-lainsäädännöllä on parannettu niin sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaista kohtelua työssä, turvapaikanhakijoiden ja rikosuhrien asemaa kuin kansalaisten oikeuksia. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun olemassaolo perustuu EU-direktiiviin. Osana tehtäviään yhdenvertaisuusvaltuutettu seuraa myös Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista. Nykyinen yhdenvertaisuuslaki tarjoaa EU:n rotusyrjinnän ja työsyrjinnän vastaisten direktiivien vaatimaa minimisuojaa laajemman suojan syrjintää vastaan. Suomi on myös tukenut jo yli vuosikymmenen jatkunutta yritystä säätää EU-tasolla kattava syrjintäsuoja kaikille syrjintäperusteille eri elämänalueilla.
Ihmisoikeuksien tärkeys korostuu yhteiskunnallisesti haastavissa tilanteissa. Ne takaavat turvan jokaiselle ja suojaavat erityisesti yhteiskunnassa heikoimmissa asemissa olevia ihmisiä. Ihmisoikeuksien toteutuminen kuitenkin edellyttää jatkuvaa työtä sen varmistamiseksi, että sopimusten turvaamat oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Jokaisen ihmisen oikeuksien turvaaminen, moninaisuuden näkeminen voimavarana ja yhteiskunta, johon kaikki voivat osallistua, antavat parhaat lähtökohdat hyvinvoivalle, vahvalle Suomelle ja Euroopalle. Sellaiselle, joka ei vain turvaa ihmisoikeuksien minimitasoa vaan edistää niitä aktiivisesti.
