Hyppää sisältöön

Etnisen profiloinnin kielto otettava tosissaan

“Varmaan ei mene yhtään kuukautta ettei kävisi niin, että vartija tulisi seuraamaan kun käyn kaupassa” Laulaja HIlja Grönfors, Pysäytetyt- hankkeen sivuston videolla profiling.fi/mm/fi

Syrjivällä etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan sitä, että kontrollitoimien – esimerkiksi poliisin suorittaman pysäytyksen ja henkilöpapereiden tarkistamisen tai vartijan suorittaman laukun tarkistamisen - ensisijainen tai ainoa syy on ihmisen oletettu etnisyys, uskonto tai kieli.

Keskeinen pointti etnisestä profiloinnista on tämä: Sen lisäksi, että se on yksilöön kohdistuvaa syrjintää, on jo pelkillä kokemuksilla etnisestä profiloinnista vakavia laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan, etnisen profiloinnin kokemukset esimerkiksi vähentävät luottamusta viranomaisiin ja poliisin ja aiheuttavat kuulumattomuuden tunnetta yhteiskuntaan.

Suomessa on juuri julkaistu ensimmäinen etnistä profilointia turvallisuusalalla tarkasteleva tutkimus. Tämä on erinomaista. Nyt keskeiset toimijat voivat tutkittuun tietoon perustuen tunnistaa olemassa olevat ongelmat ja ryhtyä toimenpiteisiin. 

Helsingin yliopiston Pysäytetyt-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan etniseen profilointiin viittaavia tilanteita tapahtuu Suomessa arkisissa tilanteissa kuten kaduilla, kaupoissa, metroasemilla sekä autolla ajaessa. Tutkimuksen mukaan turvallisuusalan toimijoiden pysäytykset ovat usein valikoivia ja perustuvat osin etnisyyteen. Erityisesti vartijoiden toimintaan näyttää sisältyvän etnistä profilointia ja vartijoiden käytös koetaan usein töykeäksi, jopa aggressiiviseksi. Tutkimuksessa on myös haastateltu muutamia poliiseja: he kaikki tietävät etnisen profiloinnin olevan kiellettyä, mutta osa ei koe lainsäädäntöä ja ohjeistusta selväksi ja riittäväksi.

Sama kokemus on myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla: kaikille poliiseille ei ole selvää miten esimerkiksi ulkomaalaisvalvontaa tulisi käytännössä tehdä syyllistymättä etniseen profilointiin. Olemme jo pidemmän aikaan suosittaneet poliisille luopumista pysäytyksiin nojautuvasta ulkomaalaisvalvonnasta, koska tällöin on suuri riski toimia syrjivästi. Riskejä on myös niin sanotuissa teemavalvontaoperaatiossa, joissa valvonta kohdistetaan analyysien perusteella valikoituneisiin kohteisiin: Millä perusteella kukin yksittäinen henkilö valitaan tarkistuksen kohteeksi – miksi juuri hänen oletetaan olevan luvattomasti maassa?   Miten operaatioita suunniteltaessa ja ohjeita operaatioon osallistuville annettaessa varmistetaan, että kohdentamisessa ei syrjitä ketään? Toivomme, että poliisihallituksessa ja poliisiasemilla tutustutaan tarkasti raporttiin ja sen suosituksiin.

Samoin yksityisen sektorin turvallisuus- ja vartiointiliikkeiden on tarpeen tarkastella käytäntöjään – koulutetaanko ja ohjeistetaanko etnisestä syrjinnästä tarpeeksi? Puututaanko tehokkaasti, jos vartija on käyttäytynyt syrjivästi? Miksi niin tutkimuksen kuin yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevien yhteydenottojen mukaan romanitaustaiset asiakkaat kokevat toistuvaa ja jatkuvaa syrjivää seuraamista kaupoissa?

Yhdenvertaisuusvaltuutettu jatkaa nyt raporttia hyödyntäen keskusteluja alan toimijoiden kanssa syrjinnän ehkäisemiseksi.

Linkki Helsingin yliopiston Pysäytetyt-tutkimushankkeen loppuraporttiin.