Ihmiskauppatarinoita

Takaisin

Auttamisjärjestelmä onnistuu, kun uhri saa tarvitsemansa avun

Auttamisjärjestelmä onnistuu, kun uhri saa tarvitsemansa avun

Ihmiskauppa on hyväksikäyttöä, jonka uhrilla ei ole mahdollisuutta irtautua hyväksikäytöstä ilman apua. Tämän havainnon olemme tehneet ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä noin 15 toimintavuoden aikana. Tänä aikana auttamisjärjestelmä on kasvanut keltanokasta uhrien auttamisen, ihmiskauppailmiön ja ihmiskaupan vastaisen työn keskeiseksi toimijaksi.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä sai takavuosina päivystysnumeroonsa yhteydenoton poliisista. Poliisi epäili ihmiskauppaa ravintoloissa. Hyväksikäytön kohteena oli akuutisti useita henkilöitä, joista osa oli pariskuntia, ja heillä oli myös lapsia. Poliisi oli tekemässä iskua ja suunnitelmana oli hakea sekä epäillyt että uhrit poliisilaitokselle. Poliisin intressinä oli tietysti selvittää rikos, mutta samalla huolehtia siitä, etteivät uhriksi joutuneet jäisi vaille tukea. Poliisilla oli kädet täynnä työtä laajassa rikoksen esitutkinnassa, ja oli siksi tärkeää, että poliisi sai apua ihmiskauppa-asiat tuntevalta taholta uhrien kohtaamiseen. Oli myös huoli siitä, että poliisi näyttäytyisi uhreille pelottavana viranomaisena, jonka sanaan ja informaatioon saatavilla olevasta avusta uhrien olisi vaikea luottaa. Sovittiin, että auttamisjärjestelmän työntekijä tulee poliisilaitokselle iskupäivänä ja tapaa uhrit heidän niin halutessaan.

Päivä poliisilaitoksella oli kaikille raskas ja pitkä. Kaikkein raskain se oli tietysti epätietoisuuden, pelon ja henkisen paineen alla oleville ihmiskaupan uhreille. Kävi selväksi, että uhriksi joutuneista moni oli ollut useita vuosia hyväksikäytön kohteena, ja he olivat olleet täysin tekijöiden vallassa. He olivat uupuneita, eikä heillä ollut tietoa omista asioistaan, kuten siitä, kenen omistamassa asunnossa he asuivat, miltä kotikaupunki työpaikan ja kodin välisen matkan ulkopuolella näyttää ja minkälainen oleskelulupa heillä oli. Auttamisjärjestelmän työntekijän kanssa käydyissä keskusteluissa heille alkoi hahmottua, että he ovat olleet vakavan rikoksen kohteena ja että heillä on oikeuksia, eikä heitä itseään epäillä mistään. Heillä oli lukuisia kysymyksiä käytännön arjen asioista, saatavilla olevasta avusta, oleskeluluvista ja rikosprosessista. Heidät otettiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi.

Epäillyt otettiin tuona päivänä kiinni, mutta poliisilla ei ollut varmuutta siitä, että kaikki epäillyt olivat poliisin tiedossa ja hallussa. Siksi auttamisjärjestelmä huolehti uhreille jo samaksi illaksi turvallisen majoituksen. Yhteistyö poliisin ja auttamisjärjestelmän välillä oli jo näyttänyt voimansa, mutta työ uhrien auttamiseksi oli vasta alussa. Seurasi intensiivinen yhteistyö auttamisjärjestelmän, asiakkaiden kotikunnan, Rikosuhripäivystyksen ja poliisin välillä. Tulipa mukaan myös SPR:n ystävätoiminta ja tietysti asiakkaiden oikeusavustajat sekä työ- ja elinkeinopalvelut. Yhteistyötä tarvittiin myös päiväkodin ja koulun kanssa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä antoi konsultaatiota kunnan viranomaisille ja koordinoi yhteistyötä eri tahojen välillä. Asiakkaiden auttamisen keskiöön nousi ohjaaminen ja tukeminen siinä, että he itse pystyivät ottamaan kuljettajan paikan omassa elämässään.

Käräjäoikeus tuomitsi tekijät ihmiskaupasta, ja tuomio piti myös valitusasteissa. Näin siitäkin huolimatta, että osa uhreista oli vuosia kestäneen tekoajan aikana käynyt kotimaassaan ja palannut takaisin Suomeen työskentelemään hyväksikäyttävissä olosuhteissa. Kontrollin ja vapauden rajoittamisen keinot olivat psyykkisiä. Tekijät tuomittiin maksamaan uhreille korvauksia sekä huomattavan suuret summat palkkasaatavia. Rikoshyöty oli ollut taloudellisesti valtava.

Mitä opimme? Saimme kokemuksen ja vahvistusta sille, että ennakkoluuloton ja hyvä yhteistyö kantaa hedelmää. Oivalsimme, että tarvitaan sekä yleistä että erityistä. Yleistä, koska koko vyyhti oli saanut alkunsa päiväkodin henkilökunnan havainnoista ja huolesta. Tarvitaan siis tietoa laajalla rintamalla, jotta ihmiskauppa ja avun tarve tunnistetaan. Yleistä, koska moniin uhrien avun tarpeisiin pystytään vastamaan yleisillä julkisilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla.

Mutta sen lisäksi tarvitaan erityistä. Tarvitaan erityistä asiantuntemusta, jonka avulla voidaan antaa ihmiskauppaerityistä tietoa ja neuvontaa uhreille ja heitä auttaville viranomaisille. Tässä tapauksessa tärkeää sekä uhrille ja poliisille oli, ettei uhrien eikä poliisin tarvinnut etsiä itse eri yhteistyötahoja, vaan auttamisjärjestelmä toimi yhteystahona. Tarvitaan erityisiä rakenteita, joiden kautta uhrien välittömän ja usein myös intensiivisen avun tarpeeseen kyetään vastaamaan akuutisti. Auttamisjärjestelmän mukanaolo alusta asti mahdollistaakin tuen saamisen välittömästi. Voikin todeta, että auttamisjärjestelmän menestystarina toteutuu joka kerta, kun uhri saa kauttamme apua.

 

Katri Lyijynen

Ylitarkastaja, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

 

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, jonka tehtävä on auttaa mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Apua voivat saada Suomen sekä muiden valtioiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa. Auttamisjärjestelmä toimii koko Suomessa ja on auttanut ihmiskaupan uhreja jo vuodesta 2006.


Ihmiskauppatarinoita

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kymmenvuotisjuhlavuoden (2019) kunniaksi haluamme nostaa esille tarinoita ihmiskaupanvastaisesta työstä. Haluamme tarinoiden avulla kertoa siitä tärkeästä ja uraauurtavasta työstä, mitä itse kukin näistä ihmiskaupan vastaisen työn ammattilaisista on tehnyt.