Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän puhe Kaikkien koulu -seminaarissa 17.5.2016

Kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä 17.5.2016

Yhdenvertaisuuslaki sateenkaarinuorten tukena

Kiitos kutsusta tähän seminaariin ja hyvää homo- ja transfobian vastaista päivää kaikille.

Olen toiminut nyt tasan vuoden yhdenvertaisuusvaltuutettuna. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä perustettiin vuoden 2015 alussa vähemmistövaltuutetun tilalle. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaan kuuluu muun muassa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvään syrjintään puuttuminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen kaikilla elämänalueilla paitsi uskonnonharjoitukseen liittyen.

Tasa-arvovaltuutettu on erikseen. Hänen toimivaltaansa kuuluu sukupuoleen liittyvä tasa-arvo, mukaan lukien sukupuolen moninaisuus.

Kerron, miten uudistettu yhdenvertaisuuslainsäädäntö suojaa sateenkaarinuoria ja sateenkaariperheissä eläviä nuoria sekä millaisia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen keinoja uudet lait ovat tuoneet perusopetukseen ja oppilaitoksiin.

Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki uudistuivat vuoden 2015 alussa. Jo aiempi yhdenvertaisuuslaki suojasi syrjinnältä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen. Sukupuolen moninaisuuden osalta tasa-arvovaltuutettu on tulkinnut jo vuosia, että tasa-arvolaki on kattanut myös sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän.

Viime vuonna voimaan tullut uudistus vahvisti tätä suojaa kuitenkin entisestään, kun seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvään syrjintään puuttuminen tuli mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään ja kun sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolipiirteisiin perustuva syrjintä kiellettiin tasa-arvolaissa.

Yhdenvertaisuuslainsäädäntö antaa varsin vahvat välineet sateenkaarinuorten ja sateenkaariperheissä elävien lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Lainsäädäntö on kuitenkin melko yleistasoista. Ratkaisevaa on, miten sen velvoitteet tunnetaan ja miten niihin suhtaudutaan kussakin kunnassa ja koulussa.

Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaan viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien on edistettävä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa suunnitelmallisesti. Opetus ja muu koulun ja oppilaitoksen toiminta on järjestettävä syrjinnän vaarassa olevien oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeet huomioon ottavalla tavalla. Jotta näin voidaan tehdä, koulujen ja oppilaitosten on kartoitettava, millä tavoin esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuus toteutuu niiden toiminnassa ja päätettävä sen pohjalta toimista, joilla tilannetta parannetaan. Keskeistä on myös seurata, miten tilanne kehittyy.

Parhaat edistämistoimet saadaan aikaan yhteistyöllä ja sateenkaarinuoria ja muita nuoria itseään kuunnellen ja yhdessä tehden. Tähän kouluilla ja oppilaitoksilla on monia keinoja erilaisista kyselyistä keskustelutilaisuuksiin ja yhteistyöhön järjestöjen kanssa.

Ensi vuoden alussa jokaisella koululla ja oppilaitoksella on oltava sekä yhdenvertaisuussuunnitelma että tasa-arvosuunnitelma. Parhaassa tapauksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tehdään yhdistettynä. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kannalta tämä on erityisen järkevää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun avulla voidaan systemaattisesti ja ennakoiden suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi toimia, joilla varmistetaan opettajien ja muun henkilökunnan riittävä osaaminen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Koulussa ja oppilaitoksissa sateenkaarinuorten kokema syrjintä voi olla välillistä tai välitöntä. Välitöntä syrjintää on se, että henkilöä kohdellaan ominaisuutensa perusteella suoraan huonommin kuin jotakuta toista, tai että tällaiseen syrjintään ei puututa: opetusmateriaaleissa saatetaan puhua loukkaavasti eri perhemuodoista tai opettaja voi ohittaa nuoren toiveen siitä, missä sukupuolessa hänet kohdataan.

Välillistä syrjintää ovat näennäisesti neutraalit käytännöt, jotka tosiasiassa kohtelevat ihmisiä eri tavalla. Esimerkiksi sukupuolen mukaan jaetut vessat voivat olla syrjiviä, jos kaikkien oppilaiden tilannetta ei huomioida.  

Häirintäkin on syrjintää. Johonkin henkilön ominaisuuteen liittyvä ja ihmisarvoa loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos sillä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi homo- ja transfobiset vitsit tai nimittely voivat olla häirintää. Häirintään puuttumisen tekee joskus sosiaalisesti hankalaksi se, että sitä puolustellaan huumorilla. Hyvä huumori ei sulje ulos tai nöyryytä, vaan havainnoi terävästi meidän kaikkien yhteiskuntaa.

On tärkeää, että syrjintään puututaan. Usein helpointa on, jos asiat selviävät käsittelemällä niitä omassa koulussa tai kunnan opetustoimen kanssa. Rehtorin ja opetustoimen pitää ottaa syrjintäepäilyt vakavasti.

Aina näin ei kuitenkaan ole, ja silloin yhdenvertaisuus- tai tasa-arvovaltuutetusta voi olla apua. Syrjintäepäilystä voi ilmoittaa valtuutetuille helposti puhelimitse, sähköpostitse tai nettilomakkeella. Valtuutettu auttaa selvittämään, onko kyseessä syrijntä vai ei. Meiltä voi kysyä myös neuvoa esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitteluun. Valtuutetut tekevät yhteistyötä keskenään muun muassa moniperustaisen syrjinnän huomioon ottamiseksi. Koulumaailman osalta valtuutetut toimivat yhdessä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun puolesta.

Kumpikin valtuutettu saa hyvin vähän yhteydenottoja suoraan nuorilta itseltään, sateenkaarinuoret mukaan lukien. Otan mielellään vastaan vinkkejä ja ehdotuksia, miten voisimme tavoittaa sateenkaarinuoria nykyistä paremmin.

Yhdenvertaisuuslain mukaisissa asioissa syrjintää kokenut tai järjestö voi tehdä kantelun myös suoraan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle. Tasa-arvolain mukaisissa asioissa kantelun voi tehdä tasa-arvovaltuutettu. Lautakunta ratkaisee syrjintäasian juridisesti, kun taas yhdenvertaisuusvaltuutettu voi edistää syrjinnän lopettamista myös epävirallisemmin.

Valtuutetut tekevät parhaansa viedäkseen viestiä yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain velvoitteista kunnille, kouluille ja oppilaitoksiin. On kuitenkin tärkeää, että myös järjestöt, vanhemmat sekä oppilaat ja opiskelijat itse ovat aktiivisia. Olen iloinen siitä merkittävästä työstä, jota järjestöt ja tutkijat ovat viime vuosina tehneet turvallisemman koulun eteen muun muassa Hyvinvoiva sateenkaarinuori - ja Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hankkeissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee mielellään yhteistyötä kanssanne kaikille kuuluvan koulun saavuttamiseksi.

17.05.2016